Jukka Jalonen luotsasi Suomen jääkiekkomaajoukkueen vastoin odotuksia maailmanmestaruuteen kuluneena keväänä. Leijonia 2016–18 päävalmentanut Lauri Marjamäki hehkuttaa temppua, mutta alleviivaa myös, miten pienestä homma oli lopulta kiinni.
LUE MYÖS: Lauri Marjamäki avautuu synkistä hetkistä Jokereissa: "Ei ole kivaa ottaa pelaajien kanssa yhteen"
Marjamäen alaisuudessa Leijonat ei menestyksellä juhlinut. World Cup 2016 meni pahasti penkin alle, ja MM-kisoista 2017 ja 2018 plakkariin tuli neljäs ja viides sija. Marjamäki seurasi kuitenkin Jalosen Leijonien maailmanmestaruusturnausta sanojensa mukaan "tosi hyvillä mielin".
Marjamäki ottaa kiinni armottomaan turnausformaattiin ja palaa osin omiin leijona-aikoihinsa.
– Ainahan se jää harmittamaan, että mitä olisi voitu tehdä toisin. Tuo turnaus on hienoa. Yksittäinen peli siinä, Marjamäki sanailee MTV Urheilulle.
Marjamäki nostaa viime keväältä esiin puolivälieräottelun Ruotsia vastaan. Ruotsi johti taistoa viime minuuteilla 4–3.
– (Patric) Hörnqvistillä oli tyhjä maali edessä pistää rystyllä ohi. Siihen olisi loppunut Suomen turnaus. Siitä kääntö ja (Marko Anttilan) maali ja jatkoajalla välieriin. Kaikki onni pitää ansaita, Marjamäki luonnehtii.
– Kun ei ollut odotusarvoja ja oli vähän nimetön joukkue, näki, että se joukkue oli hitsaantunut yhteen. Oli kyllä upeaa katsoa. Monet asiat loksahtivat paikalleen. Tietenkin isoimpana Kevin Lankisen yksi päästetty maali kahdessa viimeisessä pelissä. Silloin on mahdollisuus voittaa.
Nykyinen Jokerien KHL-valmentaja jatkaa suitsutustaan.
– Oli upeaa katsoa, koska siinä oli paljon pelaajia, jotka olivat olleet kahden vuoden aikana. Meillä oli uusi sukupolvi tullut, aika vahvastikin. Hienoa, että nuoret, ennakkoluulottomat jätkät pystyivät pelaamaan kovalla tasolla myös nyt viime keväänä.
"Voin vaikka lähteä joskus apuvalmentajaksi"
Kun Marjamäeltä kysyy, näkeekö hän itsensä vielä joskus Leijonien päävalmentajana, seuraa monivaiheinen vastaus.
– En osaa sitä sanoa. Leijonat on aina lähellä sydäntä. Ei minun tarvitse olla päävalmentaja. Voin vaikka lähteä joskus apuvalmentajaksi, jos kelpaa, tai muuta. Mistä sitä tietää. En minä tiedä.
– Edelleen tuohon samaan kysymykseen: jos tunne on näin hyvä valmentamisesta, niin sillä missä valmentaa, ei ole mitään väliä. Pari vuotta kaksikymppisissä, neljä vuotta A-maajoukkueessa apuvalmentajana ja päävalmentajana. Se on jotain niin hienoa.
Marjamäki päättää puheensa painaviin sanoihin Suomi-kiekon puolesta.
– Edustetaan suomalaista jääkiekkoa, pidetään siitä huolta ja tehdään kaikkemme sen eteen, että suomalainen jääkiekko voi hyvin. Se on ehkä isoin juttu tässä. Olet KHL:ssä, Liigassa, maajoukkueessa, Mestiksessä tai missä tahansa, niin suomalainen jääkiekko on ykkösjuttu. Pidetään se lippu korkealla.