"Hän oli todellinen sankari", kuvailevat julkisuuden henkilöt viikonloppuna menehtynyttä CIA:n vakoojaa Tony Mendeziä. Agentti nousi koko maailman tietoisuuteen, kun vuonna 2012 julkaistiin Hollywood-elokuva Argo.
CIA-agentti Tony Mendez kuoli lauantaina 19. tammikuuta 78 vuoden iässä sairastettuaan Parkinsonin tautia yli kymmenen vuotta, kertovat esimerkiksi CNN, BBC ja The Washington Post.
Mendez tuli tunnetuksi Oscar-palkinnon voittaneesta Argo-elokuvasta, joka pohjautuu tositapahtumiin.
Poliittisessa trillerissä seurataan amerikkalaisdiplomaatteja Iranin panttivankikriisissä vuosina 1979-1981, ja sitä, miten Mendez salakuljetti kuusi diplomaattia pois maasta.
"Todellinen amerikkalainen sankari"
Argo-elokuvan ohjannut ja siinä pääosan näytellyt Ben Affleck kuvaili Mendeziä "todelliseksi amerikkalaiseksi sankariksi."
– Hänellä oli poikkeuksellista arvokkuutta, kunnollisuutta, nöyryyttä ja hyväsydämisyyttä. Hän ei koskaan pyrkinyt parrasvaloihin tekojensa vuoksi, vaan halusi palvella maataan. Olen todella ylpeä siitä, että olen työskennellyt hänelle ja kertonut yhden hänen tarinoistaan, Affleck kirjoittaa.
Ulkoministeri Pompeolta surunvalittelut
Mendezin muistoa ovat kunnioittaneet Hollywoodin silmäätekevien lisäksi valtion kabinettien voimahahmot. Osanottonsa esitti myös ulkoministeri Mike Pompeo.
– Hän oli poikkeuksellisen lahjakas tiedusteluvirkailija. Amerikkalaisten tuominen Iranin islamilaisesta tasavallasta vuonna 1980 on vain yksi hänen monesta saavutuksestaan. Tony todella oli amerikkalainen sankari, Pompeo kirjoittaa.
Mendez oli mestarinaamioituja
Mendezin erikoisalaa olivat naamiot, valepuvut ja väärennökset, jotka muistuttivat pikemminkin taikureiden, maskeeraajien ja ammattirikollisten käsialaa.
Washington Postin haastattelussa vuonna 2000 hän kertoi, että maski oli työn helpoin osio. Varsinainen haaste oli uskottavan taustatarinan keksiminen ja siinä pysyminen.
– Hotellivaraukset on tehty peitenimellä. Sitten lennetään kymmenen tuntia. Tiskillä tulee hetki, jolloin täytyy pysähtyä laskemaan kynä ja miettimään, "jestas, mikä minun nimeni on", Mendez kertoi.
Mendez päätyi CIA:n palvelukseen vuonna 1965 haettuaan salamyhkäistä graafisen suunnittelijan paikkaa. Hän päätyi työskentelemään monissa idän maissa, esimerkiksi Intiassa, Laosissa ja Neuvostoliitossa.
Mendez naamioi diplomaatit elokuvan tuotantoryhmäksi
Kun islamilainen vallankumous alkoi Iranissa, mielenosoittajat ajoivat shaahi Mohammad Reza Pahlavin pois maasta. Muutamia kuukausia myöhemmin mielenosoittajat valtasivat Yhdysvaltain suurlähetystön Teheranissa ottaen samalla sen yli 60 työntekijää panttivangeikseen.
Mendezin haasteeksi jäi panttivankien vapauttaminen Kanadan suurlähetystön työntekijöiden tuella. Valepukujen mestari päätti avustaa panttivangit tekaistujen henkilöllisyyksien avulla pakoon.
Alkuun hän ideoi ammatteja englanninopettajista satotarkastajiin, mutta englannin opetus oli hiljattain lopetettu imperialismia tukevana toimintana, eivätkä maanviljelyyn liittyvät vierailut tuntuneet uskottavilta talviaikaan.
Lopulta Mendez loi itselleen uuden identiteetin irlantilaisena elokuvaohjaajana, joka oli Iranissa etsimässä uusia kuvauspaikkoja tieteiselokuvalleen. Kuudesta Yhdysvaltain suurlähetystön työntekijästä hän muodosti itselleen kuvitteellisen kuvausryhmän.
– Kaikki tietävät, että Hollywoodin väki menee sinne, minne haluaa, piittaamatta historiallisesta ajankohdasta. He unohtavat tosiasian, että maailmassa on politiikkaa ja vaaroja, Mendez kertoi BBC:lle vuonna 2013.
Apua huippumaskeeraajilta
Mendeziä auttoivat myös meikkitaiteilijat John Chambers, joka tunnetaan Oscarin lunastaneesta työstään Apinoiden planeetta -elokuvassa, sekä Bob Sidell, joka tunnetaan E.T.-elokuvan maskeerauksistaan.
Yhdessä he perustivat kuvitteellisen tuotantoyhtiön Los Angelesiin, valmistivat käyntikortit yhtiölle ja keksivät taustatiedot ja -tarinat kuudelle pakomatkaan aikovalle. Yhtiö kertoi tuottavansa Argo-nimistä elokuvaa – joka lopulta näki päivänvalon vuonna 2012 Ben Affleckin käsissä.
Lue lisää: Argo vei parhaan elokuvan Oscarin
Pakosuunnitelma toimi
Suunnitelma toimi, ja amerikkalaiset pääsivät pakoon. Kanadalaisten avulla he pääsivät lentämään Teheranista Zurichiin ja myöhemmin Yhdysvaltoihin.
Yhdysvalloissa presidentti Jimmy Carter myönsi Mendezille Tiedustelutähti-kunniamerkin, joka on yksi CIA:n korkeimmista tunnustuksista. Tunnustus ja Mendezin rooli operaatiossa pysyi kuitenkin salassa vuoteen 1997 saakka.
CIA:n palveluksesta eläköidyttyään Mendez vietti vanhuuspäiviään yhä taiteen parissa omalla studiollaan ja kirjoitti kolme muistelmateosta.
– Olen aina pitänyt itseäni ennen kaikkea taiteilijana. 25 vuoden ajan olin myös aika hyvä vakooja, Mendez sanoi Washington Postille.