Leipäsuositukset teollisuuden hyväksi, neuvoloissa aivopesua? THL vastaa kritiikkiin
Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 17.03.2013 11:45(Päivitetty 18.03.2013 07:33)
Lääkäri Olli Sovijärvi kritisoi Studio55.fi-jutussa suomalaista yhteiskuntaa, erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, kotimaisen teollisuuden tukemisesta niin, että suomalaisten ravitsemus kärsii ja autoimmuunipotilaiden määrä kasvaa. THL:ltä vastataan kritiikkiin.
Alla esitetään lainausmerkeissä ensimmäisenä Olli Sovijärven sitaatit haastattelusta ja sen jälkeen asiantuntijoiden vastaukset.
"Koko suomalainen yhteiskunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos etunenässä, pyörii teollisuuden luomien sääntöjen ympärillä. En näe mitään terveydellistä syytä, miksi ihmisen pitäisi syödä vaikka kahdeksan palaa leipää päivässä – tällaisten suositusten tarkoituksena on vain tukea kotimaista teollisuutta. Niiltä puuttuu tieteellinen tai evoluutioon perustuva pohja." (Olli Sovijärvi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen vastaa:
Kuvituskuva.Colourbox.com
Ravitsemussuositukset antaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta, ei yksin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Neuvottelukuntaan kuuluu jäseniä niin THL:ltä, maa- ja metsätalousministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, yliopistoista, Kansaneläkelaitokselta, Kuntaliitosta, Sydänliitosta, Työterveyslaitokselta, Opetushallituksesta, Kuluttajaliitosta, Elintarviketurvallisuusvirastosta, Päivittäistavarakaupasta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta, Elintarviketeollisuusliitosta, kuntaruokailun asiantuntijoista kuin Kuluttajatutkimuskeskuksestakin.
On selvää, että päätökset näiden toimijoiden kesken ovat kompromisseja esimerkiksi paikallisten luonnonolosuhteiden sekä terveydellisten tavoitteiden välillä. Silti esimerkiksi leivän käyttösuositukset eivät ole mitenkään kohtuuttomat.
Viimeisimmät suomalaiset ravitsemussuositukset ovat peräisin vuodelta 2005. Niissä sanotaan, että vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita viljavalmisteita, kuten puuroa tai mysliä, on suositeltavaa syödä päivittäin lähes joka aterialla. Jos aterioina pidetään aamupalaa, lounasta, päivällistä ja iltapalaa, tämä tarkoittaa neljää vilja-annosta – esimerkiksi leipäpalaa – päivässä. Mitään kahdeksan leipäpalan suositusta ei todellakaan ole olemassa.
Syötävän leivän suositellaan olevan täysjyväviljasta leivottu. Ja mitä vähäsuolaisempi, sen parempi. Päivittäisen vilja-annoksen täyttämisessä puuro lienee sillä tavalla parempi kuin leipä, että puurossa suolamäärän voi säädellä itse. Leipä ostetaan yleensä valmiina eikä tuoteselosteita välttämättä lueta tai ymmärretä tarpeeksi hyvin. Aamupuuro on siis ehdottomasti hyvä valinta.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Neuvoloissa aivopesua?
"Neuvolajärjestelmän sidoksista pitäisi heittää ulos kaikki yritykset – nyt ihmisiä systemaattisesti aivopestään ja harhaanjohdetaan korvikemyynnin eduksi. Äidit lopettavat imetyksen ja palaavat töihin liian aikaisin, vaikka prosessoidusta lehmänmaidosta tehdyt korvikkeet muuttavat lapsen suolistoa dramaattisesti." (Olli Sovijärvi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Katja Koskinen vastaa:
THL ei tue korvikkeiden antamista imeväisikäisille. THL:n tavoitteena on edistää imetystä. Vuonna 2009 julkistettiin ensimmäinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma, ja lähiaikoina nimetään uusi imetyksen edistämisen seurantaryhmä. Imetyssuosituksia tarkasteltaneen uudestaan vuoden–parin sisällä, kun ravitsemussuosituksia Pohjoismaissa uudistetaan.
Imetyksessä ja sen tukemisessa on Suomessa toki vielä paljon kehitettävää. Suomalaisista vauvoista 70 prosenttia saa lisämaitoa jo synnytyssairaalassa, minkä vuoksi imetys sekä äidin ja lapsen yhteiselo saattaa käynnistyä huonosti. Luku on huomattavasti pienempi muissa Pohjoismaissa. Niissä lisämaitoa ei anneta oikeastaan kuin lääketieteellisistä syistä, kun taas Suomessa tämä tuntuu olevan suorastaan "maan tapa".
Käsitykseni mukaan tilanne johtuu jonkinlaisesta luottamuksen puutteesta: sen paremmin äidit, isät kuin terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät usko, että imetys riittää ruokkimaan lapsen. On vaikea muuttaa käytänteitä, kun on toimittu tietyllä tavalla siitä lähtien, kun synnytykset Suomessa siirtyivät kodeista sairaaloihin.
Mitä tulee neuvolajärjestelmän sidoksiin korvikemyyntiä harjoittaviin yrityksiin, sellaista ei Suomessa minun tietääkseni ole. Toki äidinmaidonkorvikkeita markkinoidaan hyvinkin aggressiivisesti vierailemalla neuvoloissa sekä jakamalla esitteitä henkilöstölle, eteenpäin asiakkaille tarkoittaen. Mielikuvamainonta on voimakasta.
Imeväisten ruokintaa koskeva kaupallinen tiedotusaineisto esitteineen pitää olla Suomessa THL:n ennalta hyväksymä. Lastenruokien mainonnan valvomisesta vastaa Evira.
