60 vuotta täyttävä Mikael Fogelholm viettää viikosta kymmenen tuntia pyörän päällä ja syö päivittäin jäätelöä
Lähes kaikki ovat törmänneet nettivalmennusten tai personal trainer -palveluiden mainoksiin, joissa luvataan terveempää ruokavaliota ja painonpudotusta. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm pitää suurta osaa näistä palveluista puoskarointina.
– Se on yhtä järkevää kuin minä antamassa lainopillisia neuvoja vaikka avioehdon laatimisesta. Nämä ihmiset tekevät omaa bisnestään, eikä laki puutu siihen, koska kyseessä ei ole sairaiden ihmisten hoito. Minusta se on moraalisesti arveluttavaa, Fogelholm sanoo.
Mikael Fogelholm
Syntyi 9.6.1959 Tammisaaressa. Asuu Helsingissä.
Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta.
Ammatiltaan ravitsemustieteen professori elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla Helsingin yliopistossa.
Koulutukseltaan elintarviketieteiden tohtori.
Työskennellyt muun muassa UKK-instituutin johtajana 2001–2007 jaSuomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajana 2007–2011.
Saanut muun muassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2018.
Fogelholm aikoo viettää merkkipäiväänsä Keniassa Nairobissa, missä hän osallistuu Kenyatta-yliopistossa tehtävään projektiin. Merkkipäivä kuluu Homeland Pubissa kenialaisten ystävien seurassa.
Hän uskoo valmennustulosten houkuttelevan esitystavan osin selittävän niiden suosiota.
– Ravitsemustutkijat sanovat, että tämä asia todennäköisesti tapahtuu tai näin käy keskimääräisesti, kun teet näin. Kuulostaahan se paremmalta, kun joku sanoo, että tuhannelle asiakkaalleni on käynyt näin kahdeksassa viikossa, kun he ovat tehneet näin.
Fogelholmin mukaan osassa valmennuksista ravitsemusohjeet ovat "aivan poskellaan".
– Haluamme, että hammaslääkärillä on koulutus ja että autohuollossa on koulutettu mekaanikko, joten en ymmärrä ihmisten leväperäistä suhtautumista vaikka ravitsemusneuvontaan, jossa kuka tahansa käy neuvojaksi.
Tutkimustietoa kyseenalaistetaan
Ravitsemusasioissa Fogelholm kehottaa kääntymään laillistetun ravitsemusterapeutin puoleen. Muuten kuin sairauden hoitoon ravitsemusasioita voi kysyä myös muulta yliopistokoulutetulta ravitsemustieteilijältä.
– En ole varma, ovatko ravitsemusasiat niin monimutkaisia, että terveiden ihmisten tarvitsisi hirveästi hakea apua niihin. Terveellinen ruokavalio on helppo toteuttaa, koska siinä on paljon joustovaraa.
Hyvän ravitsemuksen lähtökohta on Fogelholm mukaan se, että syö paljon vihanneksia, hedelmiä, kalaa, öljyjä ja täysjyväviljaa.
– Suolan, sokerin ja punaisen lihan käyttöä pitäisi muistaa rajoittaa vähän.
Ruokapyramidista Mikael Fogelholm muuttaisi kananmunan osuutta.
Fogelholm allekirjoittaa väitteen siitä, että nykyään tutkijoiden tietämystä ja tieteellistä tutkimusta kyseenalaistetaan.
– Sosiaalisessa mediassa on joukko äänekkäitä ihmisiä, jotka viis veisaavat tieteellisestä tutkimuksesta ja ovat sitä mieltä, että esimerkiksi heidän ihailemansa ihmisen mielipide riittää. Tai jos minulla on eri mielipide kuin jollain henkilöllä, minua pidetään korruptoituneena.
– Poliitikkojen kyky muuttaa mielipidettään ja ajatuksiaan tutkimustiedon perusteella ei ole kauhean vahva. Tutkijoita kuunnellaan innokkaasti niin kauan kuin ollaan samaa mieltä.
Ei mustavalkoisuudelle
60 vuotta täyttävä Fogelholm syö pääasiassa terveellisesti, muttei kieltäydy herkuista.
– Olen tunnettu jäätelön ystävä. Ei varmaan mene päivää ilman jäätelöä. Syön jonkin verran karkkia, mutten joka päivä. Juon olutta ja viiniä, ja tykkään myös viskistä. En ole mikään lasiinsylkijä.
– Ehdottomin juttuni ruokavaliossa on kasvispainotteisuus. Lihankäyttöni on lähes nollassa. En kuitenkaan rakenna ruokavaliotani mustavalkoiseksi, sillä syön myös ruokaa, jota kukaan ei voi sanoa terveelliseksi.
Liikunta on iso osa Fogelholmin elämää. Maastopyöräily- ja pyöräsuunnistusharrastukset vievät viikosta kymmenen tuntia, ja hän myös kilpailee molemmissa lajeissa.
Harjoitteluun löytyy aikaa, vaikka Fogelholm kuvailee työmääräänsä suureksi.
– Minulle on sanottu, että työnteolle jäisi enemmän aikaa, jos harjoittelisin vähemmän. En aio käyttää esimerkiksi viittä lisätuntia työntekoon, vaan tarvitsen liikuntaa vastapainoksi henkisesti kuormittavalle työlle.
Fogelholm löyhentäisi ruokapyramidin kananmunakannanottoa: "En usko, että väestötason ruokavaliossa nähdään nopeita muutoksia kohti kasvisruokavaliota"Suomen ravitsemussuosituksiin tehdään korkeintaan pientä hienosäätöä, kun niitä tarkastellaan seuraavan kerran. Näin arvioi nykyisiä suosituksia vuonna 2014 laatimassa ollut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. – Minusta monet suositusten kannanotoista ovat hyvin moderneja. Niitä on viimeksi uusittu rohkeasti. Olemme olleet yhtenä maailman edelläkävijöistä huomioimassa ruuan ympäristövaikutuksia virallisissa suosituksissa. On vaikeaa niellä kritiikkiä, jonka mukaan suosituksemme olisivat vanhanaikaiset. Fogelholm arvioi, että seuraavan kerran suosituksia laadittaessa pöydälle voisi vaikka nostaa muun muassa hiilihydraattien saannin alarajan laskemisen 40 prosenttiin päivän energiansaannista ja proteiinin ylärajan nostamisen neljännekseen päivän energiansaannista. – Kysymys ei ole siitä, että proteiinia tarvittaisiin niin paljon, vaan missä on turvallinen ja koko ruokavalion kannalta järkevä yläraja. Neljännes väestöstä saa jo yli 20 prosenttia. Ruokapyramidista Fogelholm muuttaisi kananmunan osuutta. – Nykyisessä on aika tiukka kannanotto kananmunan käyttöön, ja sitä pitää vähän lieventää. Punainen liha vaihtuu ensin siipikarjaanFogelholmin mukaan ravitsemussuosituksissa otettiin vuonna 2014 ensi kertaa tiukempi kannanotto lihansyömisen vähentämiseen. Hän kertoo esimerkiksi nyhtökauran ja kaurajuomien käytön yleistyneen sen jälkeen aika paljon. Fogelholm arvelee, että viiden seuraavan vuoden aikana eläinproteiinia korvaavien tuotteiden käyttö yleistyy edelleen ja alkaa näkyä liha- ja maitotuotteiden kulutuksessa. – Nyt korvikkeisiin ovat varmaan siirtyneet ne, jotka ovat muutenkin käyttäneet aika vähän lihaa ja maitovalmisteita. Suurlihansyöjille ja maidonjuojille punainen liha vaihtuu ensin siipikarjaan, siitä kalaan ja eteenpäin, Fogelholm uskoo. – En kuitenkaan usko, että väestötason ruokavaliossa nähdään nopeita muutoksia kohti kasvisruokavaliota, mutta toivottavasti jonkinlaisia. Pelkkä tieto ja suositukset eivät yksin riitä. |