Pitkään jatkuneet leudot säät eivät näytä sekoittaneen marjakasvustojen siirtymistä talvilepoon, kertoo kehityspäällikkö Terhi Taulavuori ProAgriasta.
Marja- tai mansikkaviljelmiltä ei ole hänen mukaansa tullut yhteydenottoja kasvuhäiriöistä tai muusta vastaavasta.
Taulavuoren mukaan vielä ei voi kuitenkaan sanoa, miten leuto alkutalvi on vaikuttanut kasvustoihin, vaan asia selviää vasta keväällä.
Kevättalven sää vaikuttaa yleensä eniten marjakasvien ja omenapuiden talvivaurioiden syntymiseen.
Puinnit venyivät myöhään
Taulavuoren mukaan viime kesää leimasi se, että tilanne vaihteli hyvin paljon samoilla alueillakin. Toisilla tiloilla saatiin hyvä ja hyvänlaatuinen taso, toisissa satotasot jäivät heikoksi.
Valtakunnallisella tasolla huippusadoista ei viljapuolella voi puhua.
– Kyllä tämä kasvukausi aikamoinen jännitysnäytelmä kaiken kaikkiaan oli. Olen seurannut kasvutilanteita 1990-luvulta asti näitä, eikä näin myöhään venyneitä puinteja ole tullut vielä vastaan, Taulavuori sanoo.
Pitkä satokausi
Marjanviljelijöitä säät kohtelivat hieman suopeammin. Taulavuori nostaa esimerkiksi mansikanviljelijät.
Kukinnan aikaan ei tullut tänä vuonna hallaa kukkia turmelemaan, ja vaikka pölyttäjiä oli kylmyyden vuoksi liikkeellä vähän, sateet kasvattivat marjojen koot hyviksi ja helpottivat kastelua. Viileästä säästä oli se hyöty, että harmaahomeongelmat eivät päässeet pahaksi mansikka- ja vadelmaviljelmillä sateista huolimatta.
Mansikan ja vadelman sesonki on usein lyhyt, mutta tänä kesänä satokausi jatkui pitkään.
– Syyskuussakin saatiin vielä hyvälaatuista satoa säiden poutaannuttua ja lämmittyä loppukesästä, Taulavuori muistelee.
Pitkä kausi ja marjojen hidas kypsymistahti säilyttivät mansikoiden hinnan tasaisena.
– Mansikanviljelijät ovat olleet ihan tyytyväisiä.