Puhjenneita renkaita, ruuhkia ja matkapahoinvointia liejuisilla teillä – käräjäoikeus tutustuu hirvittävien rikosten tekopaikkoihin Liberiassa

Keskusrikospoliisin Thomas Elfgren tervehtii joitakuita tuttavallisesti: esitutkinnan aikana hän kiersi lukuisissa Lofan kylissä kuulemassa ihmisiä. Kaikille Pirkanmaan käräjäoikeuden edustajille vierailu on kuitenkin ensimmäinen kerta Liberiassa, saati sitten Lofassa, jonne päästäkseen on kuljettava pääkaupungista Monroviasta noin neljäsataa kilometriä osittain erittäin huonokuntoista tietä.

Paikalla ollaan juuri siksi, että paikallisia oloja on vaikea kuvitella käräjäoikeuden istuntosalissa Pirkanmaalla. Katselmuksen tarkoitus on valottaa olosuhteita, joista on kyse Tampereella asuvan sierraleonelaismiehen syytteissä.

Suomeen yli kymmenen vuotta sitten muuttanutta Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Massaquoin epäillään tehneen rikokset ollessaan korkeassa asemassa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Syyttäjä on tarkentanut, että suuressa osassa syytteistä tarkempi tekoaika alkaa todennäköisesti kesäkuusta 2001 ja ulottuu pisimmillään vuoden 2002 loppuun.

Epäilty itse on kiistänyt kaikki syytteet. Puolustuksen mukaan epäilty ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.

Lue myös: Ihmissyöntiä, lasten polttamista nuotion yllä – todistaja kertoo Suomessa syytetyn sotakomentajan hirmuteoista Liberiassa: "Ihmisiä tapettiin kuin muurahaisia"

Omin silmin etäisyydet hahmottuvat helpommin

Ensimmäinen kohde on Kiatahunin kylä. Esitutkinnassa kuultujen todistajien mukaan kylästä on kotoisin ihmisiä, jotka ovat joutuneet syytteessä tarkoitettujen tekojen kohteiksi Kamatahun Hassala -nimisessä kylässä, linnuntietä noin kymmenen kilometrin päässä. Todistajat ovat kertoneet, että sotilaat veivät Kiatahunista ja muista kylistä paenneita siviilejä Kamatahun Hassalaan.

Kiatahunissa valtionsyyttäjä Tom Laitinen kertoo perillä, että vaikka kylässä ei ole tiettyjä vierailtavia kohteita, paikan päällä käyminen auttaa hahmottamaan esimerkiksi etäisyyksiä ja alueen olosuhteita.

Olosuhteet tuntuvat kirjaimellisesti nahoissa. Hiki valuu vanhan päälle, sillä edellisyön majapaikassa Lofan suurimmassa kaupungissa Voinjamassa monenkaan suihkusta ei tullut juuri vettä. Vain jonkin verran päiväntasaajan pohjoispuolella Liberiassa aurinko porottaa polttavasti, eikä varjokaan tuo helpotusta, kun tuulenvire osuu ihoon vain satunnaisesti.

Yhdellä katselmusta seuraavalla paikallisella on tosin yllään untuvatakki.

Kamatahun Hassalassa useita kohteita

Seuraava pysähdys tehdään Kamatahun Hassalassa. Todistajien mukaan ihmisiä on suljettu taloon, joka on sitten sytytetty palamaan, syytteen mukaan epäillyn käskystä ja ollessa läsnä. Samoin todistajat ovat sanoneet tapahtuneen keskuskeittiössä, johon oli suljettu lapsia. Muistomerkkinä palossa kuolleille keittiön seinään on laitettu laatta, josta ei kuitenkaan paljastu tapahtuman ajankohtaa tai mitään nimiä.

Lisäksi Kamatahun Hassalassa vieraillaan talolla, jossa taistelijat ovat syytteen mukaan raiskanneet naisia ja surmanneet nämä. Syytteen mukaan Massaquoi osallistui raiskaamiseen itse sekä salli komennossaan olevien sotilaiden tekemät raiskaukset. Todistajat ovat esitutkinnassa kertoneet, että kyläläiset hautasivat ruumiit talon taakse.

Kamatahun Hassalasta matka jatkuu vielä pieneen Kortuhunin kylään, jonka nimisiä on samalla alueella kaksi. Todistajien mukaan Kortuhunin kylistä on pakotettu siviilejä kantamaan Massaquoin ja tämän komennossa olleiden sotilaiden tavaroita. Syytteessä todetaan, että siviilihenkilöiden pakottaminen on sodankäynnin sääntöjen kieltämää pakkotyötä.

Keskustelua katselmuspaikoilla

Vaikka etäisyydet eivät ole valtavia, matkantekoon kuluu huomattavasti aikaa. Kulkeminen kylien välillä on kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin edellispäivän matkalla pääkaupungista Lofaan: vaikka alkumatka ajettiin päällystettyä tietä maantienopeudella, loppupuoli matkasta kulki niin huonokuntoista tietä, että huvipuistomaisessa pomputuksessa koko matkan keskinopeus oli lopulta noin 30 kilometriä tunnissa.

Katselmuspaikoilla esittelyt hoitaa syyttäjä Laitinen. Lisäksi tuomareilla ja puolustuksella on tilaisuus antaa kommentteja ja esittää kysymyksiä.

Kamatahun Hassalassa puolustusasianajaja Kaarle Gummerus huomauttaa, että esimerkiksi muistolaatta tukee tiettyjen tapahtumien todenperäisyyttä. Hän muistuttaa, ettei puolustuksessa ole missään vaiheessa kiistetty, etteikö todistajien kertomia tapahtumia olisi alueella tapahtunut. Täysin eri kysymys on hänen mielestään se, ketkä ovat olleet paikalla tapahtuma-aikaan.

Puolustus on aiemmin käräjäoikeudessa kertonut pitävänsä esimerkiksi poliisin keinoja etsiä todistajia kyseenalaisena. Lisäksi puolustus on arvostellut sitä, ettei syyttäjä ole pystynyt täsmällisesti sanomaan epäiltyjen rikosten tekoaikoja.

Hyönteisiä, ämpärisuihkuja ja lähes läpäisemätöntä ruuhkaa

Katselmuskierroksen päätyttyä autot suuntaavat jälleen kohti majapaikkaa, jossa vietetään yö ennen töyssyistä matkaa takaisin kohti rannikolla sijaitsevaa pääkaupunkia. Hikiset ja pölyiset matkaajat eivät kuitenkaan pääse suihkuun, sillä vesi on nyt täysin poikki lähes koko rakennuksesta. Hätäavuksi tuodaan ämpärillisiä vettä, jolla saa pyyhittyä pahimmat pinttymät.

Toinen yllätys odottaa huoneiden ovella, jossa lentomuurahaiset ovat ottaneet käytävät valtaan ja pyrkivät ovenraoista huoneisiin ja jopa lakanoihin asti. Purema polttaa kuin ampiaisen pisto, mutta myrkytysoperaation myötä sänkyihin ei enää kiipeä kutsumattomia vieraita.

Aamulla pihalla on kasapäin irronneita hyönteisen siipiä. Vain noin vuorokauden elävät korennot ovat varistaneet siipensä niin, että niitä voisi kerätä ämpärikaupalla.

13-tuntiseksi muun muassa keskelle mutaista tietä jumiin jääneen henkilöauton vuoksi venyneestä menomatkasta on otettu opiksi, ja vessataukojen määrää pyritään vähentämään. Paluumatkalla huono tieosuus päästään taittamaan valoisassa, ja koska vettä ei ole pariin päivään satanut, ajon uskaltaa toivoa sujuvan menomatkaa sujuvammin.

Vastoinkäymisiltä ei vältytä: jos menomatkalla kärsittiin matkapahoinvoinnista ja sateen jäljiltä liejuisesta tiestä, paluumatkalla huonovointisia ovat autot. Yhtä korjattua kytkintä ja puhjennutta rengasta myöhemmin jäädään vielä yli tunniksi jumiin kaoottiseen risteykseen vain alle 10 kilometrin päähän majapaikasta, kun autot eivät pääse mopojen vilinässä etenemään tai kääntymään. Myös paluumatkan kestoksi kellotetaan noin 13 tuntia.

Oikea vierailu parempi kuin kuvien katselu, uskovat tuomarit

Katselmusten tarkoituksena on, että käräjäoikeus saa käsityksen paikallisista olosuhteista. Kierroksen aikana paikallisia ihmisiä ja mahdollisia uhreja ei kuulla, vaan kuulemisten vuoro on ensi viikolla, kun varsinainen istunto alkaa.

Käräjäoikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Juhani Paiho ja käräjätuomari Kirsi Kännö pitävät katselmusmatkaa hedelmällisenä. Paiho huomauttaa, ettei katselmuksen hyötyjä voinut ennakkoon arvioida. Hänen mielestään se oli silti parasta toteuttaa nyt, sillä tietyssä vaiheessa oikeusprosessia katselmuksen tekeminen olisi auttamattomasti liian myöhäistä.

– Pelkästään kuvista on vaikea saada sitä mielikuvaa, millaisia ovat ne paikat, joista todistajat puhuvat. Paikan päällä käyminen on hyödyllistä, koska siten osaa orientoitua siihen, mistä puhutaan, Paiho sanoo.

Paiho ja Kännö kuvailevat reissua opettavaiseksi. Nyt tehokkaaseen toimintaan ja toimivaan infraan tottuneet suomalaiset ymmärtävät paremmin, millaisia ongelmia väistämättä on edessä. Esimerkiksi kaukaa tulevat todistajat voivat jäädä jumiin matkalla vaikkapa hajonneen auton vuoksi, jolloin istuntoaikataulua on rukattava.

Lisäksi paikan päällä käyminen auttaa hahmottamaan asioita käräjäsalissa.

– Sanoisin, että tämä lisää ymmärrystä siitä kontekstista, mistä todistajat asioita kertovat, Kännö kuvailee.

Aikataulut elävät käytännön syistä

Katselmus ei ole reissun pääasiallinen syy, vaan suurin rooli on ensi viikolla jatkuvalla käräjäkäsittelyllä. Todistajia kuullaan mahdollisimman järkevässä järjestyksessä siten, ettei tyhjäkäyntiä synny. Paiho kertoo, että jos syrjäseuduilta tulevien saapuminen viivästyy esimerkiksi auton hajoamisen tai kuskin sairastumisen vuoksi, saliin kutsutaan pääkaupungissa asuvia todistajia.

Alusta asti ei ollut selvää, että käräjäoikeus matkustaa Liberiaan itse. Teoriassa yksi vaihtoehto olisi ollut tuoda todistajat Suomeen, mutta todistajien suuren määrän vuoksi kustannukset olisivat kohonneet erittäin korkeiksi.

– Lisäksi saimme tietää, etteivät kaikki välttämättä saisi viisumia. On kaikesta huolimatta kustannustehokkaampaa hoitaa asia täällä kuin tuoda heidät kaikki Suomeen, Paiho kertoo.

Kovin vauhdikkaasti käsittely ei etene, sillä todistajien kuulemisessa puhe käännetään ensin paikalliskielestä englanniksi ja sitten suomeksi. Luvassa on myös välipäiviä, jolloin käräjäoikeus keskittyy kirjoittamiseen ja muihin oikeudenkäyntiin liittyviin asioihin, kuten oikeusapupyyntöjen tekemiseen.

Ennen ensi viikon istuntojen alkua on edessä vielä yksi katselmus epäillyllä rikospaikalla. Paikka sijaitsee niin autojen kuin ihmistenkin helpotukseksi pääkaupungissa.

Tampereella käräjäkäsittelyn on määrä jatkua toukokuussa, ja tuomio asiassa annetaan ensi syksynä. STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.