Penkinlämmitin pelastaa monen kuljettajan ja matkustajan aamun koleana syksy- ja talvikautena. Toimituksessamme virisi keskustelua penkinlämmittimen käytöstä – tai ennen kaikkea siitä, voiko penkinlämmitintä käyttää jotenkin väärin. Päätimme kysyä auto- ja liikenneturvallisuusasiantuntijamme, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaisen näkemystä asiaan.
Penkinlämmittimen käyttöön liittyy erilaisia myyttejä, uskomuksia ja uhkakuvia. Googlailemalla löysin muun muassa artikkeleja, joissa kerrottiin penkinlämmittimen tuhoavan siittiöitä ja aiheuttavan palovamman kaltaisia iho-oireita. Itse olen penkinlämmitintä käyttänyt autoillessani jo kolmattakymmenettä vuotta ja siitä huolimatta siittiöni ovat yhä elinvoimaisia. Myös palovammoilta olen välttynyt.
Eri ihmisten elimistö reagoi lämpöön eri tavalla, joten on mahdollista, että jonkun kohdalla näissä artikkeleissa saattaa olla joku totuuden siemen – tai sitten ei. Mikäli osoittautuisikin, että näissä väitteissä olisi jotain perää, edellyttää tällaisten lieveilmiöiden aiheutuminen varmasti penkinlämmittimen pitkäaikaista väärinkäyttöä.
Käytä penkinlämmitintä vain silloin, kun sille on todellinen tarve
Todellinen tarve penkinlämmittimelle on, kun tullaan sisään kylmään autoon. Vaikka sisätilanlämmitin tai polttoainetoiminen lisälämmitin olisivatkin lämmittäneet auton sisätilat, on itse penkki usein kyllä tosi kylmä ja siihen istuminen tuntuu epämiellyttävältä. Näin penkinlämmitin tekee mieli kytkeä päälle heti, kun penkkiin on istahdettu. Koska penkinlämmitin kuluttaa virtaa suhteellisen paljon, on auto syytä käynnistää ennen penkinlämmittimen päälle kytkemistä. Mikäli penkinlämmittimen kytkee ennen käynnistämistä, saattaa se imaista vajaasta tai huonosta akusta juuri sen kriittisen virran, jota tarvittaisiin auton käynnistymiseen.
Istuin lämpiää usein varsin nopeasti, jonka jälkeen lämmittimen voi kytkeä pois päältä. Lämmenneen penkin päällä istuva kuljettaja tai matkustaja saa aikaan sen, ettei se enää pääse jäähtymään häiritsevän kylmäksi.
Välttämällä penkinlämmittimen turhaa käyttöä, saadaan pienennettyä virrankulutusta. Näin laturin tuottamaa virtaa saadaan varastoitua myös akkuun, mikä on talven pakkasilla erityisen tärkeää. Kun virtaa kuluttavia laitteita on päällä vähemmän, latausvastus on pienempi. Tämä tuo säästöä myös polttoaineen kulutukseen.
Näin penkinlämmitin säilyy kunnossa pidempään
Kun istuinlämmitintä ei käytetä turhaan, säilyvät myös selkä- ja istuinosan sisällä olevat lämmityselementit pidempään käyttökunnossa. Penkinlämmitintä ei tulisikaan jättää milloinkaan päälle, jos kyseisellä istuimella ei ole matkustajaa. Tällöin lämmityselementti lämpiää ja rasittuu aivan turhaan – pahimmassa tapauksessa useita viikkoja – kuljettajan havaitsematta asiaa. Vastaavasti, jos istuimeen on kiinnitetty lastenistuin tai sille on asetettu jokin esine, esimerkiksi laukku, saattaa lämmityselementti ylikuumentua tai vaurioitua, mikäli penkinlämmitin on unohtunut päälle.
On tärkeää huomata, ettei auton istuinta saa kuormittaa pistemäisellä kuormalla eli esimerkiksi olemalla istuimella polvillaan, vaikkapa autoa siivotessa. Pistemäinen rasitus hajottaa lämmityselementin helposti.
Tutustu oman autosi käyttöohjekirjaan
Suosittelen myös lukaisemaan istuinlämmittimiin liittyvät asiat oman auton käyttöohjekirjasta. Esimerkiksi Skoda Octavia III:n käyttöohjekirjassa on seuraava maininta:
HUOMIO!
Älä käytä istuinlämmitystä, jos saat sen käytöstä vähänkin kipu- ja/tai kuumotustuntemuksia, esimerkiksi jonkin lääkityksen, halvauksen tai kroonisen sairauden (esim. diabetes) vuoksi. Se saattaa johtaa vaikeasti parannettaviin selän ja alaraajojen palovammoihin. Jos käytät istuinlämmitintä, suositamme, että pitkillä matkoilla pidät säännöllisesti taukoja, jotta kehosi saa levätä ajorasituksesta. Käänny lääkärisi puoleen, jotta ilmenneiden oireiden perusteella voidaan määritellä tilanteen vakavuus.
1:14
