Penkinlämmitin pelastaa monen kuljettajan ja matkustajan aamun koleana syksy- ja talvikautena. Toimituksessamme virisi keskustelua penkinlämmittimen käytöstä – tai ennen kaikkea siitä, voiko penkinlämmitintä käyttää jotenkin väärin. Päätimme kysyä auto- ja liikenneturvallisuusasiantuntijamme, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaisen näkemystä asiaan.
Penkinlämmittimen käyttöön liittyy erilaisia myyttejä, uskomuksia ja uhkakuvia. Googlailemalla löysin muun muassa artikkeleja, joissa kerrottiin penkinlämmittimen tuhoavan siittiöitä ja aiheuttavan palovamman kaltaisia iho-oireita. Itse olen penkinlämmitintä käyttänyt autoillessani jo kolmattakymmenettä vuotta ja siitä huolimatta siittiöni ovat yhä elinvoimaisia. Myös palovammoilta olen välttynyt.
Eri ihmisten elimistö reagoi lämpöön eri tavalla, joten on mahdollista, että jonkun kohdalla näissä artikkeleissa saattaa olla joku totuuden siemen – tai sitten ei. Mikäli osoittautuisikin, että näissä väitteissä olisi jotain perää, edellyttää tällaisten lieveilmiöiden aiheutuminen varmasti penkinlämmittimen pitkäaikaista väärinkäyttöä.
Käytä penkinlämmitintä vain silloin, kun sille on todellinen tarve
Todellinen tarve penkinlämmittimelle on, kun tullaan sisään kylmään autoon. Vaikka sisätilanlämmitin tai polttoainetoiminen lisälämmitin olisivatkin lämmittäneet auton sisätilat, on itse penkki usein kyllä tosi kylmä ja siihen istuminen tuntuu epämiellyttävältä. Näin penkinlämmitin tekee mieli kytkeä päälle heti, kun penkkiin on istahdettu. Koska penkinlämmitin kuluttaa virtaa suhteellisen paljon, on auto syytä käynnistää ennen penkinlämmittimen päälle kytkemistä. Mikäli penkinlämmittimen kytkee ennen käynnistämistä, saattaa se imaista vajaasta tai huonosta akusta juuri sen kriittisen virran, jota tarvittaisiin auton käynnistymiseen.
