Liivijengit ovat ulottaneet lonkeronsa syvälle yhteiskuntaan – suuri osa rikoksista jää pimentoon: "Jengi on kaikkein vaarallisin jengiläiselle itselleen"

Poliisi on ottanut tällä viikolla voimakkaasti kantaa järjestäytyneiden rikollisjengien toiminnan rajoittamiseksi. Poliisin tietoon liivijengien aiheuttamasta rikollisuudesta tulee vain osa tapauksista, ja usein uhri on jengiläinen itse.

Kihlakunnansyyttäjä ja Poliisihallitus ovat nostaneet Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa kanteen United Brotherhoodin ja sen alayhdistyksen Bad Unionin lakkauttamiseksi. Jengejä vaaditaan lakkautettavaksi rekisteröimättöminä yhdistyksinä yhdistyslain perusteella.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren sanoo liivijengien olevan yllättävän iso ja merkittävä ongelma Suomessa.

Hänen mukaansa pelkästään United Brotherhoodin jäsenet ovat tehtailleet yhteensä 1 300 rikosilmoitusta lähtien toimintansa aloittamisesta vuonna 2010.

– Mutta se on vain jäävuoren huippu. Kun se on pikkurikollisuutta, niin siellähän on valtava määrä surua ja kärsimystä ja rikoksen uhreja, jotka eivät tee ilmoitusta, eli eivät tule poliisin tietoon, Ahlgren sanoo.

Liivijengien ja jengiläisten määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Jengien harjoittama rikollisuus on monipuolista, ja jengien osaaminen esimerkiksi talousrikoksissa kasvaa. Pääpainopiste on silti yhä huumekaupassa, ja syy on Ahlgrenin mukaan selkeä.

– Kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässä hyvin, Ahlgren sanoo.

Jengit eivät synny tyhjästä

Ahlgrenin mukaan Suomeen ei varsinaisesti ole syntynyt uusia jengejä tyhjästä, vaan ne ovat tulleet ulkomailta. Ulkomailla pidempään toimineita kansainvälisiä jengejä on rantautunut Suomeen.

Jengien syntyminen on monitahoinen asia, mutta Ahlgrenin mukaan avainsana niiden kehittymisessä on syrjäytyminen, ja sen seurauksena tapahtuva jengiytyminen.

Ahlgrenin mukaan Aarnion tapaus osoittaa, miten syvälle järjestäytyneen rikollisuuden lonkerot voivat ulottua.

Tavallinen kansalainen saattaa törmätä järjestäytyneeseen rikollisuuteen monilla eri aloilla, kuten esimerkiksi rakennustyömailla, ravintoloissa tai kuntosaleilla. Ahlgrenin mukaan myös yöelämässä tapahtuu yhteentörmäyksiä. Jos esimerkiksi tapahtuu pahoinpitely, jossa toinen osapuoli on jengiläinen, ei todistajia yleensä löydy.

– Tämä poloinen uhri on aika yksin siinä, Ahlgren sanoo. 

Väkivalta on jengien työkalu

Rikollisjengin toimintamalli on kuin pyramidi, jossa hyöty valuu johdolle. Mitä alempana pyramidissa olet, sitä enemmän joudut tekemään rikoksia jengin hyväksi ja riski päätyä vankilaan tai väkivallan uhriksi kasvaa.

Ahlgrenin mukaan jengit pääsääntöisesti saavat sovittua esimerkiksi oman reviirinsä sopuisasti, mutta toisinaan välienselvittelyt kärjistyvät pidemmälle. Ja tarvittaessa jengit ovat valmiita väkivaltaan.

– Ja nimenomaan väkivalta on näiden rikollisten jengien vahva työkalu, Ahlgren sanoo.

Keskusrikospoliisin (KRP) rikoskomisario Antti Hyyryläinen kertoo, että jengiläisyyden mukana tulee valtavasti turvattomuutta henkilölle itselleen sekä hänen läheisilleen, koska jengitoiminta perustuu valta-asemiin ja väkivallan uhkaan.

– Jengi on kaikkein vaarallisin paikka jengiläiselle itselleen, Hyyryläinen kuvailee. 

Monesti jengiin liittyneiden ihmisten koko sosiaalinen verkosto, ja koko elämä työpaikoista ja asunnoista lähtien on sidoksissa jengiläisyyteen.

Hyyryläisen mukaan jengistä irtautuminen voi olla hyvin vaikea prosessi. Jengiläisyys on jengiläiselle iso osa omaa identiteettiä, joten se vaatii jopa oman identiteetin uudelleenkäsittelyä. Aloitteen jengistä poistumiseen tekee usein läheinen. 


Lue myös:

    Uusimmat