Ympäristöjärjestö WWF esitteli tänään ehdotuksensa siitä, miten metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voidaan pysäyttää.
WWF:n mukaan metsäluonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata, jos 17 prosenttia metsämaista suojeltaisiin. Tällä hetkellä tuottavasta metsämaasta on suojeltu reilut 5 prosenttia.
Lisäksi järjestö suosisi FSC-sertifiointia, koska se suojelee luonnon monimuotoisuutta paremmin kuin PEFC-järjestelmä, joka on Suomessa laajemmin käytössä.
WWF myös jättäisi kannot metsään, koska niiden kerääminen vähentää metsään jäävän lahopuun määrää.
WWF:n mukaan monimuotoisuuden huomioiminen ei vähentäisi metsien hakkuumahdollisuuksia.
- Vaikka ekologiset reunaehdot otettaisiin huomioon, puuta olisi saatavilla noin nykyisten hakkuiden verran edelleen. Jos puun käyttöä aiotaan lisätä merkittävästi, pitää tarkastella huolellisesti, mitkä ovat ekologiset vaikutukset. Toivotaan kuitenkin, että metsäteollisuus tähtäisi korkeamman jalostusarvon tuotteisiin eikä puunpolttoa hirveästi lisättäisi, toteaa WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää.
Teollisuus kehittäisi talousmetsien luonnonhoitoa
Metsähallitus ei suoraan tyrmää WWF:n ehdotuksia. Metsähallituksen maista puolet on jo suojeltu ja kantojen käytöstäkin voitaisiin tarvittaessa luopua. FSC-sertifiointiin siirtyminenkin olisi mahdollista, jos markkinat sitä laajasti vaatisivat.
Periaatteellisia kysymyksiä kuitenkin riittää.
- Jos yleisemmin ajattelee Etelä-Suomen tilannetta, niin noin kolmasosa yksityismetsänomistajista ei tee hakkuita metsissään eli suojelutilanne on itse asiassa hirveän paljon parempi kuin mitä tilastot näyttävät. Jos laajemmin ajatellaan Suomen metsäsektoria, niin näkisin, että kannot ovat hyvää energiaa. Kyllä kannot ovat aina parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotu kivihiili, huomauttaa Metsähallituksen ympäristöpäällikkö Antti Otsamo.
Metsäteollisuus ry:n mielestä metsien monimuotoisuus turvataan parhaiten kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa. Metsäteollisuuden etujärjestön mielestä lajeja ja luontotyyppejä ei aina voida turvata suojelemalla, varsinkin kun metsäteollisuuden investointisuunnitelmat lisäävät puun tarvetta.
Metsäteollisuus on WWF:n kanssa samaa mieltä siitä, että jalostuskelpoinen puu kannattaa polton sijaan hyödyntää mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteiksi.
Metsäkiistoille ei näy loppua
Viime aikoina kiistat yksittäisistä hakkuukohteista ovat jälleen kiihtyneet. Useimmiten napit vastakkain ovat luontojärjestöt ja Metsähallitus.
- Valtiolla nähdään enemmän velvoitetta suojella metsiä, koska valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteistä maaomaisuutta. Suomen metsiä on käytetty intensiivisesti jo pidemmän aikaa. Sen takia vanhoja metsiä on vähän jäljellä. Kun hakkuupaineita kohdistuu niihin, syntyy helposti kiistoja, perustelee Annukka Valkeapää.
- Uskoisin, että niin kauan kuin valtion metsissä tehdään metsätaloutta, ei voida täysin kiistoilta välttyä. Metsät tuottavat varmaa tuloa valtiolle enkä näe sellaistakaan vaihtoehtoa, että metsätalous loppuisi kokonaan valtion mailla. Omasta mielestämme toiminnassamme ei ole mitään vikaa. Emme riko omia sääntöjämme, emme lakia, emmekä metsäsertifiointia. Ehkä järjestöt ovat vain aktivoituneet vaalien lähestyessä, epäilee Antti Otsamo.