Suomessa on keskusteltu viime aikoina lisähakkuiden vaikutuksista. Asia nousi esiin vaalikampanjoissa ja sai lisävauhtia viime viikolla, kun Metsä Group kertoi aikeistaan rakentaa Kemiin biotuotetehdas. Voiko Suomen hakkuita yhä lisätä?
Johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) pitää hakkuiden kasvattamista mahdollisena. Viime vuonna Suomen metsiä hakattiin Korhosen mukaan 77 miljoonaa kuutiometriä. Luken laskelmien mukaan kestävä hakkuumahdollisuus olisi tällä hetkellä noin 84 miljoonaa kuutiometriä.
Hakkuiden vaikutuksista kahtalaisia mielipiteitä
Korhosen mukaan lisähakkuiden vaikutus hiilinieluihin riippuu siitä, millä aikavälillä asiaa tarkastellaan. Hänen mukaansa lyhyellä aikavälillä hakkuut pienentävät hiilinieluja.
– Pidemmällä aikavälillä hyvin kohdennetut hakkuut edistävät metsien hiilinieluja ja sitovat myös puissa olevaa hiiltä pysyvämpiin hiilivarastoihin sekä ovat ilmaston kannalta ihan suotuisia, Korhonen sanoi tiistain Huomenta Suomessa.
Luonnon monimuotoisuus voi olla uhattu etelässä
Korhosen mukaan Pohjois-Suomessa metsähakkuiden lisääminen ei olisi uhka luonnon monimuotoisuudelle. Pohjoisessa metsät ovat hyvin suojeltuja. Etelässä tilanne on toinen.
– Jos hakkuut lisääntyvät täällä, silloin on kiinnitettävä huomiota myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja suojelualueita tulisi lisätä.
Ministeri: Hakkuut kestävällä pohjalla
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on Korhosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että Suomen metsien hakkuut ovat kestävällä pohjalla.
Hänen mukaansa tilanne pysyy tulevaisuudessakin hyvänä, jos metsänomistajat pitävät metsistä asianmukaista huolta.
– Riittävä puunkäyttö varmistaa sen, että metsänomistajalla on intressi hoitaa taimikot kuntoon, tehdä ensiharvennukset ajoissa ja sillä tavalla pitää metsän tuottava koneisto käynnissä, Tiilikainen sanoi Huomenta Suomessa.
Professori: Hakkuukysymys typistyy juupas–eipäs-väittelyksi
Kasvitieteen professori Jouko Rikkinen Helsingin yliopistosta sanoo seuranneensa hakkuukeskustelua kiinnostuneena. Hän muistuttaa, että keskusteluun liittyy monia näkökulmia, vaikka se julkisuudessa usein typistyy juupas–eipäs-väittelyksi.
– Tottakai luonnonvaroja täytyy hyödyntää, mutta siellä on monia muitakin asioita, kuten esimerkiksi hiilinielut ja erityisesti uhanalainen metsälajisto, jotka helposti jäävät polarisoivassa keskustelussa ikään kuin katveeseen.
Rikkisen mukaan olennaista on se, miten metsiä käytetään.
– Metsiä tulisi käyttää monipuolisesti ja ottaen huomioon se, että metsillä on monia arvoja.
Rikkisen toiveena on, että yksityiset metsänomistajat rauhoittaisivat metsiään Metso-ohjelman avulla.
– Toivon, että tähän budjetoidaan riittävästi varoja seuraavan hallituksen toimesta.