Työministeri Satonen: OAJ:n Murto ja Tehyn Rytkönen ratkomaan, miten palkansaajajärjestöt saataisiin neuvottelupöytään

Arto Satonen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa puolenpäivän jälkeen. 

Hän kertoi pyytäneensä, että puheenjohtajat selvittäisivät vielä syvemmin näkökulmia ja mahdollisuuksia palkansaajaliikkeen sisällä. 

Tavoitteena on saada kaikki palkansaajajärjestöt neuvottelemaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa yhteisesti hyväksyttävästä ja kestävästä työmarkkinamallista.

Satonen korosti, että Katarina Murrolle ja Millariikka Rytköselle osoitettu tehtävä tarkoittaa nimenomaan sitä, että kaikki saataisiin neuvottelupöytään.

– Kaksikantaisen neuvottelun alkamiseen tarvitaan kaikki, en näe sitä muuten mahdollisena.

Murron ja Rytkösen saamaa tehtävää Satonen taas perusteli sillä, että palkansaajapuolen on nyt keskusteltava keskenään, jotta asiassa voitaisiin päästä eteenpäin.

Lue myös: OAJ:n Murto palkankorotuksista MTV:lle: Puhdas vientimalli ei ole vaihtoehto"

Lue myös: Eloranta: SAK ei keskustele pelkästä palkkamallista

"Tärkeää ja tarpeellista"

Tiedotustilaisuuden varsinainen aihe oli valtiosihteeri Mika Nykäsen selvitystyö, joka koski edellytyksiä käynnistää neuvotteluita työmarkkinamallista.

– Kaikki näkivät, että tämän yhteisen mallin muodostaminen olisi tärkeää ja tarpeellista. Ja kaikki halusivat myöskin asiasta neuvotella, mutta joillakin, erityisesti palkansaajapuolella, oli ehtoja sille, että nämä neuvottelut voivat käynnistyä, Satonen kertoi tuloksista.

– Tilanne on se, että työnantajapuolella on valmius näihin neuvotteluihin lähteä ja työntekijäpuolella suurimmalla osalla on valmius lähteä näihin neuvotteluihin, mutta ei kaikilla.

Satosen mukaan Nykäsen raportin pohjalta ei näytä olevan edellytyksiä sille, että järjestöt ryhtyisivät nopeasti keskenään neuvottelemaan vientivetoisesta Suomen työmarkkinamallista. 

Ministeri arvioi tiedotteessa, että järjestöjen välinen sopiminen kuitenkin mahdollistaisi toimintamallin kehittämisen huomattavasti pelkkää lainsäädäntöä laajemmin.

Lakivalmistelu jatkuu

Selvitystyön johtopäätöksenä Satonen kertoi myös, että sovittelujärjestelmän uudistamista koskeva lainvalmistelu jatkuu normaalisti ja sen määräaika on toukokuun loppuun. 

Esitys on määrä tuoda eduskuntaan ensi syysistuntokaudella. 

Parempi lopputulos olisi hänen mukaansa kuitenkin edelleen saavutettavissa kaksikantaisten neuvottelujen kautta.

Satonen myös toisti hallituksen aiemman viestin siitä, että lakihanke voidaan vetää pois, jos määräaikaan mennessä syntyy kaksikantainen ratkaisu.

– Jos se kaksikantainen ratkaisu täyttää sisällöltään hallitusohjelman hengen ja itse asiassa toimii vielä paremmin kuin tämä lakimalli, niin toki olemme silloin valmiita vetämään sen pois.

Satosen mukaan kyseinen valmisteilla oleva lakiehdotus voi puuttua ainoastaan siihen, miten valtakunnan sovittelija tai sovittelulautakunta toimii.

– Se ei toki ole yhtä kattava kuin olisi kaksikantainen sopimus, jossa voitaisiin paremmin huomioida viennin kilpailukyvyn lisäksi myös sisämarkkinoiden tilanne ja ennen kaikkea julkisen sektorin naisvaltaisten alojen tilanne.

Järjestöillä erilaisia huolia

Selvitystyön tekijä, valtiosihteeri Mika Nykänen kertoi, että työmarkkinaosapuolten kanssa käydyt keskustelut olivat positiivisia ja rakentavia. Hänen mukaansa kaikissa oli halu päästä eteenpäin ja löytää ratkaisu.

– Erilaisia ymmärrettäviä huolia tulevaan malliin liittyen oli kaikilla järjestöillä. Toisaalta sen osalta, pystytäänkö se rakentamaan, ja toisaalta, että minkälaisia elementtejä siihen tulisi. Mutta niihin yksityiskohtiin ei näissä keskusteluissa pyritty menemään, Nykänen kertoi.

Suurin vaikeus tällä hetkellä hänen mukaansa on se, että SAK:lainen palkansaajaliike on kytkenyt kyseisen Suomen mallin rakentamisen yhteen muiden työmarkkinauudistusten kanssa.

– Tämä on keskeinen este tällä hetkellä näille liitoille osallistua. Tämä on toki julkisesti tiedossakin, Nykänen totesi.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 22.3.2024 kello 14.45.