Asiantuntijat patistavat valtiovaltaa mukaan kalastusmatkailun kehittämiseen. Esimerkkinä Ahvenanmaa, jossa kalastusmatkailua on systemaattisesti kehitetty viranomaisten tuella 80-luvulta lähtien.
Huomenta Suomessa vierailleet kalastusopas Markku Tiusanen ja Normark Suomen kalastusasiantuntija Jani Himanko korostavat, että kalakantojen eteen olisi tehtävä niin paljon yhteistyötä, että ulkomaisetkin kalastajat kiinnostuisivat Suomen vesistä.
– Kun Tornionjokeen ja Simojokeen pääsee nousemaan lohta, siellä tehdään oikeasti rahaa. Lohi on arvokas, kun se nousee jokeen. Kun lohi on meressä ja pyydetään sieltä pahimmillaan minkinrehuksi, ammattikalastajat eivät saa siitä paljonkaan rahaa. Mutta sitten, kun se nousee Tornioon tai vaikkapa Kymijokeen, niin se vaikutus on ihan erilainen, Himanko muistuttaa.
Saaristomeren hauki.
– Hauellakin pystytään tekemään kalastusmatkailua, mutta lohi on se, mistä maksetaan vähän enemmän.
Tiusasen mukaan valtiovallan täytysi ymmärtää, mikä potentiaali kalastusmatkailussa koko yhteiskunnalle piilee. Laki antaa mahdollisuuksia esimerkiksi pyyntikiintiöiden ja ylämittojen asettamiseen.
– Meillä vesialueet ovat pirstoutuneita. Ajatellaan liian suppeasti, mitäs hyvää tämä minulle tuo. Pitäisi oikeasti miettiä, että miten koko yhteiskunta hyötyisi tästä, Tiusanen sanoo.
Molempien mielestä Ahvenanmaalla käy hyvin porukkaa ja siellä tehdään kalastusmatkailulla rahaa. Kaikki on saanut alkunsa kymmeniä vuosia sitten yhteiskunnan tuella aloitetusta kalastusmatkailun tukemisesta.