Keskusteluälykkyys on avainsana, kun työpaikalla käydään vaativia neuvotteluja. Työpsykologian tohtori Helena Åhman kertoi Huomenta Suomessa tiistaina, mitä termi oikein pitää sisällään.
Hyvä keskustelukulttuuri ja ilmapiiri työpaikalla ovat tärkeitä elementtejä, jotka ovat yhteydessä niin taloudellisiin, inhimillisiin kuin eettisiin tekijöihin, Helena Åhman luettelee. Tästä syystä organisaatioissa olisikin tärkeää opetella keskustelemaan.
Vaativien keskustelujen painostavissa tilanteissa korostuu keskusteluälykkyys. Åhman kertoo, että keskusteluälykkyys koostuu monista osasista.
– Ensinnäkin keskustelurohkeudesta, johon tunnerohkeus – rohkeus kohdata tunteet – liittyy tosi paljon. Siihen liittyy oman olotilan säätelykyky, Åhman kuvailee.
Keskusteluälykäs ihminen tietää, onko oikeassa olotilassa hyvän keskustelun käymiseen. Hän kykenee sietämään erilaisia mielipiteitä ja luomaan paineesta huolimatta tunnesidekytköksiä toisten ihmisten kanssa.
Lue myös: Työpaikkakiusaaminen yhdistettiin vaarallisiin sydänongelmiin
Suoruus ja myötätunto ovat hyvä yhdistelmä
Avointa keskustelua pidättelee, jos ihminen ei uskalla kohdata niitä tunteita, joita tilanne herättää itsessä ja toisissa. Hän alkaa miettiä, mikä on oikea tapa sanoa asia.
Tällaiset empaattiset ihmiset eivät välttämättä ikinä saa sanottua asiaansa suoraan, minkä vuoksi heidän välittämänsä viesti vesittyy. Åhman kehottaa tämäntyyppisiä ihmisiä aloittamaan vaativan keskustelun kertomalla, ettei tiedä, miten asian muotoilisi. Näin saa paljon anteeksi.
Kolikon vastapuolelta löytyy ihmisiä, jotka töksäyttävät asiat liiankin suoraan. Åhman sanoisi, että ihmisen olisi tärkeä pystyä yhdistämään suoruus ja myötätunto.
– Kannattaa olla aika varma, että osaa sanoa (asiat suoraan) tavalla, jonka toinen voi ottaa vastaan, Åhman sanoo.
Entä miten työpaikalla rakennetaan luottamusta? Katso koko haastattelu videolta.