Omien mielipiteiden ilmaiseminen rehellisesti voi tuntua pelottavalta, jos ihminen kokee olevansa myötäilijä. Rohkeasta rehellisyydestä kirjan tehneet Reija Könönen ja Sanna Laakkio antavat vinkkinsä niille, jotka haluaisivat muuttaa toimintamalliaan.
Miten olla rohkeasti rehellinen? Tästä keskusteltiin Huomenta Suomessa sunnuntaina, kun vieraana olivat aiheesta kirjan kirjoittaneet Reija Könönen ja Sanna Laakkio.
Lue myös: Vaativa persoonallisuus piiskasi Saanan sairaalaan saakka: "Sanoin, että jonkin täytyy muuttua, muuten en ole tässä huomenna"
Ytimessä on rehellisyys itseä kohtaan
"Rohkeasti rehellinen" -kirjassa keskiössä on se, miten ilmaistaan omat mielipiteet myötäilemättä muita. Bazaar Kustannuksen sivuilla kirjan esittelytekstissä kerrotaan, että kirjassa esitellään vuorovaikutusmalli, joka auttaa kommunikoimaan omia ajatuksia niin, että olemme aidosti omia itsejämme.
– Siinä on kysymys siitä, että on rehellinen omalle itselleen ja luo syvää yhteyttä muihin ihmisiin, sanoo Könönen.
Samaa mieltä on Laakkio. Hän lisää, että teemaan sisältyy rehellinen vuoropuhelu oman itsen kanssa ja sitä kautta muidenkin kanssa.
Lue myös: Yli 20 vuotta naimisissa ollut terapeutti kertoo yhden asian, mitä ei koskaan tee parisuhteessa
Rehellisyyden vastakohta ei nyt ole epärehellisyys
Könönen kertoo, että heidän kirjassaan rehellisyyden vastakohta ei ole epärehellisyys vaan piiloutuminen ja sulkeutuminen.
– Se, ettei tuo itseään ihan tähän maailmaan vaan elää ikään kuin vähän verhon takaa, hän sanoo.
Usein asiaan liittyy Laakkion mukaan sekin, että annetaan muiden määritellä omaa itseä kovasti. Ihmisillä on myös paljon uskomuksia, joiden taakse oman oman ytimensä voi verhota. Näin voidaan tehdä kenties siksi, että halutaan suojata omaa itseä kolhuilta.
Lue myös: Voiko katkenneet perhesuhteet korjata? Psykoterapeutti: "Mikä tahansa ongelma on jollain tavalla käsiteltävissä, jos..."
Tunnista omat arvosi!
Aina sosiaalisissa tilanteissa ei tosin kannata olla brutaalin rehellinen, vaan pienestä kaunistelusta voi olla hyötyä. Miten sitten vetää raja siihen, että milloin ollaan jo liiankin hiljaa? Könösen mukaan tässä vaaditaan itsetuntemusta.
– Pitää olla yhteys omiin arvoihin, että tietää, mikä on itselle oikeasti tärkeää ja tarkistaa suuntaa sieltä, että toiminko niin kuin haluaisin, hän sanoo.
Könönen pohtii myös, että tosiaalta ihmisissä on myös monia eri puolia, joita nostetaan eri tilanteissa esiin.
Laakkion mukaan oman sisäisen kompassin kuulostelu voi auttaa meitä tunnistamaan, jos jonkinlainen toiminta ei ole omaa itseä. Voit kuulostella omia tuntemuksiasi: Huomaatko esimerkiksi, että jos jokin ei kenties tunnu siltä, mitä normaalisti sanoisit tai puhuisit?
Laakkio suosittelee myös jälkikäteen reflektoimaan tilannetta: Mikä sai minut toimimaan jossain tilanteessa tietyllä tavalla? Oliko ihmisissä tai paikassa jotain, joka vaikutti?
Tällaisen pohdintojen avulla voit pikkuhiljaa opetella tunnistamaan sen, mikä laukaise sinussa tarpeen verhota sen, mitä todella haluaisit olla.
Kirjan kirjoittajien vinkkiä voi kokeilla vaikka töissä. Kuvituskuva.
Mallinnus rohkeasta rehellisyydestä
Kirjassaan Laakkio ja Könönen ovat mallittaneet rohkeaa rehellisyyttä. Könösen mukaan tämä mallintaminen tulee NLP:stä ("Neuro Linguistic Programming"), jossa ajatellaan, että kaiken osaamisen alla on tietynlainen rakenne. Että on tiettyjä asioita, jotka toistuvat aina, kun ihminen tekee jotain.
– Lähdettiin hakemaan sitä, mitä yhteistä kaikilla näillä rohkeasti rehellisillä ihmisillä on, että minkälainen rakenne sieltä löytyy.
Mallinnusten perustella muodostui 11 askeleen polku. Taustalla oli mallinnuksia ihmisistä, jotka olivat ennen olleet myötäilijöitä, vaikenijoita ja mielistelijöitä, mutta jotka muuttivat käytöstään.
– Mallinnettiin, minkälaisia askeleita he ottivat matkalla siihen, että rupesivat ilmaisemaan aitoa itseään, Könönen sanoo.
Sanna Laakkio kertoo olleensa yksi mallinnetuista.
– Kirjan kirjoitusmatka oli todella syväsukellus myös itseen, hän kertoo.
Lue myös: 10 ongelmaa, jotka kielivät huonosta kommunikaatiosta parisuhteessa – "Voi olla varoitusmerkki"
Tarkemmin tästä polusta
Koko polku lähtee Könösen mukaan sen hoksaamisesta, että ihminen voi joka hetki valita, mitä sanoo ja miten toimii. Meidän ei tarvitse toimia niin kuin olemme ennen toimineet tai niin kuin joku odottaa tai toivoo meidän toimivan.
– Kauhean usein ajattelemme, että no, kun mä olen tällainen tai kun muut ovat semmoisia, että käyttäydymme kuin ennenkin.
Kaikilla, joiden kertomuksiin 11 askeleen polku pohjautui, alkoi tämä polku lähti siitä oivalluksesta, että kukaan ei oikeasti tee päätöksiä heidän puolestaan.
– Että kaikki valta käytökseeni on minulla.
Lue myös: Lindan sanottiin kärsivän paniikkihäiriöstä – syyksi paljastuikin ADHD
Tässä vinkki pelokkaille
Turvattomalta tuntuvissa tilanteissa voi helposti käydä niin, että vanhat mallit iskevät niin nopeasti päälle, ettei tietoinen puoli mieli oikein ehdi väliin. Tällaisiin tilanteisiin rehelliseen rohkeuteen perehtynyt Könönen antaa vinkin, että kannattaa yksinkertaisesti olla rohkea.
– Vaikka leuka väpättäisi ja jalat tärisisivät, sanoo silti. Menee tilanteeseen sillä tavoitteella ja päätöksellä, että olen rehellinen, hän sanoo.
Kaikki mallinnetut henkilöt olivat asettaneet selkeästi tavoitteekseen, että kun päämääränä oli olla rehellinen, suuntaa huomionsa tähän pyrkimykseen ja toimii tämä päätöksen mukaan.
Lohdullista on se, että tällainen uuden mallin omaksuminen ei vie vuosia. Vaatii kuitenkin hetken harjoittelua, että pääsee tietoisuudella väliin ennen ikään kuin automaattisen kaltaisilta tuntuvat totutut mallit iskevät päälle.
Laakkion mukaan omia tuntemuksia voi myös sanoittaa ääneen.
– Voi myös sanoa, että normaalisti tai ennen mä olisin toiminut näin. ja että nyt mulla on sellainen olo, että haluaisin toimia jotenkin uudella tavalla.
– Että sanoo siinä, että mulla on aikomuksena olla rehellisempi ja ilmaista itseäni rehellisemmin. Sekin jo auttaa avaamaan yhteyttä.
Katso myös video: Tiesitkö? Itsetuntoa voi kehittää aikuisenakin!
10:36
Haastattelussa Riina Nissinen, perhe- ja paripsykoterapeutti Parisuhdekeskus Katajasta ja Kirsi Heikinheimo, pari-, perhe- ja seksuaaliterapeutti Suomen perhe- ja pariterapiayhdistyksestä.