Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) perustelevat kannanottonsa ajoitusta sillä, että kotimaiselle turvallisuuspolitiikan keskustelulle on haluttu antaa tilaa. Aikaa on tarvittu myös kansainväliselle yhteydenpidolle. Prosessissa on kuitenkin vielä monta vaihetta jäljellä.
Suomen valtionjohto kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Lue myös: Niinistö ja Marin kannattavat Nato-jäsenyyttä – "Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi"
Valtiojohdon Nato-kannat eivät olleet yllätyksiä, mutta ne edistävät osaltaan Suomen käynnissä oleva Nato-prosessia, jonka ratkaisevat hetket ovat käsillä.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääminsiteri Sanna Marin kertovat tiedotteessaan, että seuraavia päätöksiä tehdään jo lähipäivinä. Alla teksti kokonaisuudessaan:
Kevään ajan on käyty tärkeää keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Aikaa on tarvittu kotimaiselle kannanmuodostukselle sekä eduskunnassa että koko yhteiskunnassa. Aikaa on tarvittu tiiviille kansainväliselle yhteydenpidolle niin Naton ja sen jäsenmaiden kuin myös Ruotsin kanssa. Olemme halunneet antaa keskustelulle sen vaatiman tilan.
Nyt kun päätöksenteon hetki on lähellä, toteamme omat yhtenevät kantamme myös eduskuntaryhmien ja -puolueiden tiedoksi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi, he kertovat.
Pääministeri Marin on vielä torstaina vierailulla Japanissa, mikä saattoi olla syy siihen, ettei yhteistä tiedotustilaisuutta torstaina järjestetty.
Tässä seuraavat askeleet
Yhteinen tiedote on kuitenkin yhtä lailla yksi askel eteenpäin prosessissa, joka on johtamassa Suomen Nato-jäsenyyteen. Torstain aikana monet muutkin Suomen kärkipolitiikot, jotka eivät ole vielä Nato-kantaansa kertoneet, julkistavat näkemyksensä.
Seuraavassa vaiheessa tasavallan presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ministerivaliokunta (tp-utva) valmistelevat hakemusprosessin uutta askelta mahdollisesti jo sunnuntaina.
Hallituksen yleisistunto antaa tp-utvan työn pohjalta uuden selonteon tai tiedonannon eduskunnalle Nato-hakemuksen lähettämisestä. Eduskunta järjestää tästä uudesta selonteosta tai tiedonannosta valiokuntakäsittelyn ja äänestyksen, jos tarvetta on.
Eduskunta laatii päätöksestään kirjelmän.
Eduskunnassa on jo käsittelyssä niin sanottu Nato-selonteko, jonka pohjalta eduskunta muodostaa kantansa Nato-hakemuksen lähettämiselle. Tämän ensimmäisen selonteon käsittelyn valmistumista ei kuitenkaan tarvitse odottaa, sillä suurin osa puolueista on ilmaissut myönteisen Nato-kantansa. Vastustusta nopealle etenemiselle ei ole.
Eduskunnan näillä näkymin Nato-hakemukselle myönteinen kirjelmä on puolestaan pohjana tasavallan presidentille, joka päättää hallituksen esittelystä Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.
Presidentti nimittää lisäksi neuvotteluvaltuuskunnan ja antaa neuvotteluohjeet.
Tarkat päivämäärät prosessin tulevista vaiheista eivät ole tarkasti tiedossa, mutta askeleita eteenpäin otetaan varmasti lähiviikkojen aikana.
Nopeat liittymisneuvottelut tulossa
Natolle lähetetään lopulta ilmoitus Suomen halukkuudesta liittyä puolustusliittoon. Ilmoituksen allekirjoittajana saattaa toimia ulkoministeri.
Nato voi järjestää Suomelle liittymisneuvottelut jo muutaman päivän kuluttua sen jälkeen, kun se on saanut Suomen ilmoituksen. Liittymisneuvottelut kestävät todennäköisesti vain päivän tai kaksi.
Varsinaista jäsenyyttä varten kaikkien nykyisten Nato-maiden on hyväksyttävä Suomen liittyminen. Hyväksynnän tekee jokaisen maan parlamentti tai ainakin Yhdysvaltojen kohdalla senaatti. Ratifioinnissa voi kestää kuukausia tai vuosi.
Aiemmin nopein Nato-prosessi on koskenut Montenegroa, jonka liittyminen kesti vuoden.
Ratifiointiprosessin jälkeen Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Naton perussopimukseen. Tämän jälkeen Suomessa eduskunta päättää hallituksen esityksestä lopullisesti Suomen liittymisestä.
Todennäköisesti vasta tässä vaiheessa selviää perustuslakivaliokunnan käsittelyssä se, tarvitaanko eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö päätökseen vai riittääkö määräenemmistö.
Naton jäsenyys sinetöityisi, kun liittymiskirja annettaisiin Yhdysvaltojen hallitukselle.