Huomenna julkaistava selonteko on merkittävä askel Suomen Nato-päätöksenteossa.
Hallitus julkaisee huomenna iltapäivällä selonteon, jossa pohditaan Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja Suomelle.
Selonteko on historiallinen, sillä sen pohjalta eduskunta ja valtionjohto käyvät virallisesti keskustelun Suomen Nato-jäsenyydestä.
Selonteossa ei oteta suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai vastaan, mutta pohditaan, millaisia seurauksia Nato-jäsenyyden hakemisella tai hakematta jättämisellä olisi Suomelle.
MTV Uutisten tietojen mukaan selonteossa todetaan, että sotilasliitto Natoon verrattuna muut turvallisuusratkaisut eivät tarjoa yhtä pitäviä turvatakuita, eikä esimerkiksi EU:n sisäinen solidaarisuus tarkoita automaattisesti sotilaallista apua.
Lue myös: Eduskunnassa heräsi huolta tulevan Nato-selonteon onnistumisesta – ”Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti”
"Erittäin merkittävä paperi"
Eduskunta alkaa käsitellä selontekoa ensi viikon keskiviikkona lähetekeskustelussaan.
Sen jälkeen selonteko lähetetään useisiin valiokuntiin, joissa kansanedustajäsenet kuulevat asiantuntijoita ja saavat lisäksi salaista tietoa turvallisuusviranomaisilta ja puolustusvoimilta.
Eduskunnan Nato-kanta on valmis viimeistään toukokuun loppuun mennessä.
Lue myös: Vanhanen arvioi eduskunnan Nato-jäsenyyden käsittelyaikaa: "Kestää ainakin huhti-toukokuun"
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mielestä selonteon käsittely eduskunnassa on tärkeää, vaikka osa eduskuntapuolueista onkin jo ilmoittanut tukevansa Nato-jäsenyyttä.
– Ei tämä ihan tavallinen selonteko ole. Kyllä tämä on erittäin merkittävä paperi, joka avaa keskustelun. Eduskunnassa kiinnostavat erityisesti turvallisuusviranomaisten ja puolutusvoimien arviot eri vaihtoehtojen riskeistä.
Lindtmanin mielestä eduskunnan on kuultava tarkkaan, millaisia riskejä liittyisi esimerkiksi välivaiheeseen eli Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen väliin.
– Mitä huolellisemmin riskit on käyty läpi, sitä vahvemmalla pohjalla päätös on. Sellaista tilannetta ei saa syntyä, että valitsemme polun, jolta ei ole enää paluuta, ja kun kiveä ja karikkoa syntyy, niin tuki liudentuu.
Nato-jäsenyyttä voitaisiin hakea milloin vain
Samalla kun eduskunta pohtii omaa kantaansa, hallitus ja presidentti Sauli Niinistö muodostavat yhdessä kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Jos Suomi päättäisi hakea Naton-jäseneksi, aloitteen tekisivät presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) yhdessä.
TP-UTVA viimeisteli selonteon tänään.
TP-UTVA voi esittää Nato-jäsenyyden hakemista milloin vain, myös kesken ensimmäisen selonteon käsittelyn. Tuolloin esitys Nato-jäsenyyden hakemisesta annettaisiin luultavasti eduskunnalle uuden selonteon muodossa.
– Esitys voisi tulla myös kesken prosessin, se mahdollisuus valtionjohdolla on milloin vain, Lindtman sanoo.
Käytännössä TP-UTVA esittäisi Nato-jäsenyyden hakemisesta vasta sitten, kun riittävän suuri osa eduskunnasta tukisi esitystä.
Siksi tärkeässä roolissa on puhemies Matti Vanhasen (kesk.) johtama seurantaryhmä, joka toimii välikätenä eduskunnan, hallituksen ja presidentin Nato-kantojen yhteensovittamisessa.
Lindtman on seurantaryhmän jäsen. Hän ei halua arvioida, kuinka todennäköisesti päätös Nato-jäsenyyden hakemisesti syntyy kesken ensimmäisen selonteon käsittelyn.
Lue myös: Tässä on uuden Nato-koordinaatioryhmän kokoonpano: Nato-hakemus vaatisi aloitteen presidentiltä ja hallitukselta
– Työ on tehtävä huolellisesti, mutta ripeästi. Kansanedustajat kyllä tietävät, minkä vastuun ja historiallisen pohdinnan edessä me kaikki olemme. Työtä ohjaa yksi arvo, eli suomalaisten turvallisuus, ja sen pohjalta ratkaisuja varmasti toukokuun loppuun mennessä on tehtävissä.
Jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, hakemus arvioitaisiin ensin Naton neuvostossa. Sen jälkeen sopimus pitää ratifioida 30 Nato-maan kansallisissa elimissä.
Lopuksi Suomen eduskunta hyväksyisi sopimuksen äänestämällä. Epäselvää on yhä, tarvitaanko tähän yksinkertainen vai määräenemmistö eli kahden kolmasosan kannatus.
Selonteossa käsitellään myös laajemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Selonteossa käsitellään Suomen Nato-jäsenyyden lisäksi myös laajemmin Ukrainan sodan vaikutuksia ja sitä, miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Ukrainan sodan jälkeen.
Selonteon laajuus on noin 30 sivua, ja noin puolet siitä käsittelee perinteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Yksi selonton osioista keskittyy Ukrainan sodan taloudellisiin vaikutuksiin ja Suomen huoltovarmuuteen.
Selonteossa pohditaan myös rajaturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Selonteossa on mukana myös arvioita kyberturvallisuudesta ja Suomen kriisinsietokyvystä.
MTV Uutisten tietojen mukaan selonteossa korostetaan Suomen oman puolustuskyvyn vahvistamista ja merkitystä.
Oppositiopuolueet ovat kritisoineet sitä, että selonteko keskittyy liian laajasti myös muihin kuin Nato-kysymykseen.
Lindtmanin mukaan on tärkeää, että selonteko käsittelee myös muita aihealueita kuin Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
– Se mahdollistaa, että keskustelu avautuu monissa valiokunnissa, jolloin mahdollisimman moni kansanedustaja pääsee keskusteluun sisään. Esimerkiksi huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden ja kriisinsietokyvyn on Suomessa joka tapauksessa oltava kunnossa.