Pitkät hoitojonot, raskas järjestelmä ja riittämätön määrä terapeutteja. Suomen terapiajärjestelmässä olisi paljon uudistettavaa, jotta ihmisiä saataisiin hoidettua paremmin ja tehokkaammin, toteavat alan ammattilaiset.
Terapian heikko saatavuus on yhteiskunnallinen ongelma, jota yritetään ratkoa jopa kansalaisaloitteiden avulla. Eduskunnan käsittelyyn on tulossa esimerkiksi aloite, jossa terapiakoulutusta vaaditaan maksuttomaksi.
Helsingin yliopiston psykiatrian professori ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian ylilääkäri Erkki Isometsä ajattelee, että pelkkä maksuton koulutus ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa.
– Olen samaa mieltä siitä, että koulutuksen pitäisi olla maksutonta. Pitkien koulutusten lisäksi meillä pitäisi olla parempi mahdollisuus kouluttaa nopeammin ammattilaisia, jotka voisivat toteuttaa lyhyitä terapiamuotoja.
Kun puhutaan lyhytterapiasta, tarkoitetaan yleensä 10–20 käyntikerran terapiajaksoa, jonka tarkoituksena on paneutua yhteen mielenterveyden ongelmaan tai elämäntilanteen haasteeseen.
Lyhytterapeutteja tarvitaan lisää
Isometsän mukaan Suomessa voitaisiin harkita mallin ottamista Britanniasta, jossa terapian saatavuutta parannettiin kouluttamalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä toteuttamaan depressioiden ja ahdistuneisuushäiriöiden kognitiivisia lyhytpsykoterapioita.
Noin vuoden mittainen koulutus yhdistettynä intensiiviseen työnohjaukseen paransi nopeasti terapian saatavuutta.
– Lyhyen koulutuksen läpikäynyt terapeutti voi työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen avulla hoitaa tavallisia mielenterveyden häiriöitä, vaikka valmiudet eivät riittäisikään ammatillisesti vaativimpiin tehtäviin.
Lue myös: Entä, jos et toivu masennuksesta ennallesi? Tästä on kyse toipumisorientaatiossa, jossa sairastamisen tavoite ei ole parantua: "Jokaisella on oikeus elää hyvää elämää 'puutteistamme' huolimatta"
HUS psykiatria on ryhtynytkin soveltamaan tämänkaltaista kaksivuotisten työotekoulutusten mallia, Isometsä kertoo. Mielenterveyspalvelut tarvitsevat kipeästi lisää kapasiteettia lyhyiden terapioiden toteuttamiselle, jotta mielenterveysongelmista kärsivät potilaat voisivat saada nopeammin apua. Tässä ei pelkkä koulutus riitä, tarvitaan myös henkilöstökapasiteettia.
– Pitkä aikaviive hoitoonpääsyssä voi huonontaa ennustetta.
"Olemme jumiutuneet yhteen malliin"
Yksi suuri lyhytterapioiden puolestapuhuja on psykiatri Ben Furman, joka on tehnyt elämäntyönsä lyhytterapioiden parissa. Hänen mukaansa Suomen terapiakulttuuria pitäisi uudistaa rohkeasti.
– On olemassa vaihtoehtoja, mutta tällä hetkellä olemme Suomessa jumiutuneet yhteen malliin.
Hänen mielestään on kestämätöntä, että kaikki mielenterveysongelmista kärsivät käyvät Kelan tukemassa yksilöterapiassa vuosien ajan.
– Tiedämme, että suuri osa ihmisistä, jotka hakeutuvat terapiaan, kärsivät työuupumuksesta, työpaikkaan tai työn tekemiseen liittyvistä vaikeuksista. Näille ihmisille viisas hoitomuoto olisi ryhmämuotoinen kuntoutus. Samat ihmiset, jotka olisivat saaneet nopeasti avun ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta, ohjataan yksilöterapiaan. Sanonko suoraan, se on erittäin tyhmää.
Kuuden kuukauden terapia lähes yhtä hyödyllinen
Pitkäkestoisella terapialla näyttäisi olevan lyhytkestoiseen terapiaan verrattuna pysyvämpi positiivinen vaikutus potilaan terveyteen.
Lue myös: Paula-Sirkka on vastannut korona-aikana yli 800 kriisipuheluun – joka päivystyskerta hän kohtaa ainakin yhden itsetuhoisen: "Rankimpia ovat sellaiset, että puhelu loppuu kesken"
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan 10 vuoden ajanjaksolla mitattuna pitkäkestoisessa terapiassa käyneillä työkyky oli parempi, toipuneiden määrä suurempi ja psykiatriset oireet olivat vähentyneet. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kuuden kuukauden mittainen terapiajakso lisähoitojen kanssa antoi lähes yhtä hyvän tuloksen kuin pitkä terapia.
– Tämä viittaa siihen, että osalle potilaista riittää lyhyempikin hoitojakso kuin kolme vuotta kestävä tai 240 käyntikertaa sisältävä pitkä terapia, THL:n sivuilla kerrotaan tutkimustuloksista.
Erkki Isometsä pitää hyvin merkittävänä edistysaskeleena HUS:in Mielenterveystalo-portaalia ja sen nettiterapioita. Nettiterapiat kestävät kahdesta neljään kuukautta ja hoitomalleja on esimerkiksi ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitoon.
– Se on kognitiivisen terapian keinojen soveltamista muodossa, jossa ihmisellä itsellään on enemmän vastuuta asioiden arvioimisesta, nettiterapeutti toimii valmentajan roolissa ja tukee. Nettiterapia antaa meille rajallisten resurssien merkeissä uuden työvälineen työkalupakkiin.