Uskonnollisuus ei ole tutkijoiden mukaan häviämässä minnekään Suomessa tai maailmalla. Sen sijaan uskonnollisuudessa on tapahtumassa muutoksia.
Esimerkiksi Suomessa kirkkouskonnollisuus on menettänyt otettaan yhteiskunnassa. Ennen tiiviissä yhteisöissä oli enemmän painetta toimia ja ajatella tietyllä tavalla, mutta tämän päivän osin pirstaloituneissa yhteiskunnissa ihmisille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja.
– Suomessa kirkon jäsenenä oleminen on ollut osa sitä, mitä on olla hyvä, tavallinen suomalainen. Tämä sidos on nuoremmilla sukupolvilla heikentynyt, sanoo yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta.
Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta on samoilla linjoilla. Uskonnot eivät ole globaalistikaan pyyhkiytymässä pois.
– Länsimainen sekularisaatiotrendi ei ole tyypillistä maailman mittakaavassa johtuen jo pelkästään väestönkasvuun liittyvistä syistä. Islamin rooli ja kasvu maailmassa on vahvaa samoin kuin katolisen kirkon.
Sohlbergin mukaan myös kristinuskon suuntauksista helluntailaiskarismaattisuus kasvaa erittäin voimakkaasti. Tällä hetkellä arvioidaan, että maailmassa on 500–600 miljoonaa helluntailaiskarismaattista kristittyä. Heidän määränsä kasvaa etenkin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Aasiaa.
Lisääntynyt uskonnollinen tarjonta
Vaikka maallistuminen on vahva suuntaus länsimaissa, se ei Sohlbergin mukaan anna koko kuvaa ihmisten uskonnollisuuden muutoksesta.
– Muuttumiseen liittyy myös se, että uskonnollisuus on länsimaissa tietyllä tavalla privatisoitunut. Lisäksi uskonnollinen tarjonta on lisääntynyt. Esimerkiksi Suomessa uskonnollisten yhteisöjen määrä on jo pitkään kasvanut.
Uskonnot Suomessa -tietokantaan on listattu noin tuhat uskonnollista tai uskonnollistaustaista yhteisöä. Kooltaan ja rakenteeltaan ne ovat toki erilaisia.
– Myös maahanmuuttajien myötä Suomen uskonnollinen kenttä moninaistuu. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan 60 000–70 000 muslimia, Sohlberg sanoo.
Usein hänen mukaansa kuitenkin unohdetaan, että maahanmuuttajien joukossa on myös aika paljon kristittyjä. Tästä kertoo esimerkiksi katolisen kirkon jäsenmäärän tasainen kasvu viime vuosina.
Kohti monimuotoisempaa yhteiskuntaa
Teemu Taira on puhunut uskonnon notkistumisesta. Sen mukaan ihmiset voivat olla uskonnollisia olematta minkään yhteisön jäsen.
– Ihmiset eivät läheskään aina hae opillista pohjaa, vaan löytävät joko hetkellisiä tai pitkäkestoisia kokemuksia, hyviä tuntemuksia ja elämänhallinnan välineitä.
Katsomuksellisesti siirrytään Tairan mukaan kohti monimuotoisempaa yhteiskuntaa. Korostetaan yksilön valintaa. Yksilö päättää, mikä on hänelle sopivaa.
– On mahdollista käyttää erilaisia uskonnollisia toimintamuotoja tilanteen mukaan kiinnittymättä loppuelämäksi yhteen yhteisöön tai sen oppeihin.
Esimerkkinä Taira mainitsee, että monet äiti Amman suomalaisista halaajista ovat kirkon jäseniä eivätkä he näe siinä mitään ristiriitaa.
Monet siis ammentavat uskonnolliseen katsomukseen aineksia monista eri tavoista ja perinteistä.
– Tällaisia ovat esimerkiksi meditaatioliikkeet, self help -käytänteet, jooga, mindfulness ja enkelihenkisyys. Kaikki eivät miellä näitä uskonnollisiksi asioiksi, vaan puhuvat mieluummin henkisyydestä, Sohlberg huomauttaa.