Grönlanninhaina ja jäähainakin tunnettu holkeri on mystinen hailaji, joka voi nykytiedon mukaan elää vanhemmaksi kuin yksikään selkärankainen.
Arvostettu Science-tiedelehti julkaisi vuonna 2016 kiinnostavan tutkimuksen liittyen Pohjois-Atlantilla elävään hailajiin, holkeriin.
Tutkijat mittasivat radiohiiliajoituksella yhteensä 28 haiyksilön silmiä ja saivat sitä kautta tietoa lajin poikkeuksellisesta eliniästä. Tutkijat arvioivat tällöin vanhimman holkerin iäksi jopa hurjat 392 vuotta. Tutkimuksessa ilmoitettiin kuitenkin tällöin virhemarginaaliksi 120 vuotta.
Tutkimus myös osoitti, että holkeri yltäisi sukukypsyyteen vasta yli 150 vuotiaana.
Holkerin tiedetään kasvavan vain yhden sentin vuosivauhtia. Suurimmat mitatut yksilöt ovat olleet lähes 6 metrin kokoisia.
Holkeria pidetään kaiken kaikkiaan mystisenä hailajina.
Kylmä vesi hidastaa elintoimintoja ja aineenvaihduntaa
Hydrobiologi, vedenalaistutkija ja Sea Life Helsingin intendentti Markus Dernjatin kertoo, että holkerin pitkän iän salaisuuden täytyy piileä osittain siinä, että se asuu kylmissä vesissä ja sen aineenvaihdunta on äärimmäisen hidas.
Kylmä vesi hidastaa lajien elintoimintoja ja aineenvaihduntaa.
– Sitä kautta myös vanheneminen hidastuu. Kylmissä vesissä viihtyvät kalat ovat järjestään pitkäikäisempiä kuin lämpimien vesien kalat. Niillä on myös vähemmän sairauksia ja loisia, Dernjatin kertoo.
Dernjatin kertoo, että vastaava ilmiö on huomattavissa myös esimerkiksi erilaisissa merihevoslajeissa. Kylmä vesi tuo lisää elinvuosia.
– Kylmissä vesissä elävät merihevoset voivat elää 6-7 vuotta, kun lämpimissä vesissä elävät vain kaksi vuotta.
Dernjatin kuitenkin muistuttaa, että holkerista saatava tutkimustieto on vielä hyvin uutta eikä holkerin elämästä tiedetä vielä lähellekään kaikkea.
"Järjettömän hidas uimari ja lähes sokea"
Yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä on se, että miten vain kahden kilometrin tuntivauhtia liikkuva kala pystyy ylipäätään edes saalistamaan.
– Sehän on aivan järjettömän hidas uimari ja lähes sokea. Jos se etenee keskinopeudeltaan sellaista hidasta kävelyvauhtia, millä ihmeellä se saa kaiken kiinni? Sillä täytyy olla sellaisia saalistustapoja, joista me emme tiedä mitään.
Hait pystyvät sähköaistinsa avulla aistimaan saaliseläimiä myös pohjahiekan lävitse. Isompien eläimien pyydystämiseen lajilla täytyy olla Dernjatinin mukaan jokin erityinen ominaisuus.
– Jos sen pitäisi pyydystää jokin uimakala tai hylje, sillä täytyy olla käytössään jokin erityinen vaanimistapa. Tutkijat ovat epäilleet, että holkerit syövät hylkeitä silloin kun ne nukkuvat. Lähestyvät niitä niin hiljaa, etteivät ne huomaa.
Holkerista on tehty havaintoja Pohjanlahdella asti.
Nähdäänkö holkeri joskus vielä Suomen vesillä?
Holkereista on tehty havaintoja vuosien saatossa jopa Pohjanlahdella asti. Dernjatin pitää mahdollisena, että lajia tavattaisiin joskus jopa Suomen lähistöllä.
– Suomessa on ollut havaintoja piikkihaista ja sillihaista. Vedet eivät ole täällä kovin suolaisia. Mutta ehkä me voimme joskus vielä lisätä holkerin myös Suomen kalalajien listaan, jos se satutaan havaitsemaan täällä.
Dernjatin pitää holkeria kaikin puolin upeana eläimenä. Korkeassa iässä sukukypsyyteen yltävillä lajeilla on kuitenkin iso vaara muuttua uhanalaisiksi.
– Se lisääntyy hitaasti ja kalatus voi muuttaa sen helposti uhanalaiseksi. Hitaasti lisääntyvien kalojen kannat eivät kestä riistopyyntiä. Haikanta ei korjaa itseään nopeasti.
Katso yläpuolelta löytyvältä videolta miltä holkeri näyttää!