Espoon Otaniemeen rakenteilla olevan geotermisen voimalaitoksen porausreikä ulottuu jo yli 6 kilometrin syvyyteen. Pian reikään aletaan pumpata vettä, jotta saadaan selville, mihin vesi virtaa. Tämä voi aiheuttaa pieniä maanjäristyksiä.
Asiantuntijoiden mukaan vahinkoja aiheuttavien maanjäristysten syntyminen on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä.
Espoon Otaniemessä on porauduttu saksalaisella tekniikalla jo yli kuuden kilometrin syvyyteen. Rakenteilla on Suomen ensimmäinen geoterminen lämpövoimala.
– Tällä hetkellä viimeistellään ensimmäistä reikää, joka on 6,3 kilometrin syvyydessä ja siitä porataan vielä noin 100 metriä alaspäin, kertoo St Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Poraa ohjataan valvomosta. Miehistö ja pora ovat saksalaisia.
"Käytännössä tämä toimii maanjäristyksellä"
Perusajatus on yksinkertainen: vettä syötetään toisesta poranreiästä syvälle maan alle, jossa kallioperän lämpö kuumentaa veden. Kuuma vesi nostetaan ylös toisesta poranreiästä ja lämpö siirretään kaukolämpöverkkoon.
Nyt toinen reikä on valmis ja toinen puolivälissä. Seuraavaksi ruvetaan pumppaamaan vettä 6 kilometrin syvyyteen ja tutkitaan, mihin se liikkuu, jotta toisen reiän pää voidaan porata sinne, mihin valtaosa vedestä päätyy. Tässä yhteydessä voi syntyä pieniä maanjäristyksiä.
– Sinne pumpataan korkealla paineella vettä, jotta rakovyöhykkeet kasvavat sen verran, että se mahdollistaa veden kierron siellä. Ja kun raot kasvavat, käytännössä tämä toimii maanjäristyksellä, kuvaa seismologi Tommi Vuorinen Helsingin yliopiston Seismologian instituutista.
Peruskallion poraamiseen käytetään timanttipinnoitetusta volframiteräksestä valmistettua poranterää.
"Metrotunnelin räjäytykset tuntuivat enemmän"
Kyse on yleensä hyvin pienistä maanjäristyksistä, joita tuskin edes havaitaan maan pinnalla.
– Suurin osa tulee olemaan alle nollan magnitudin eli energiamäärältään se vastaa tulitikkuaskin raapaisemista kerralla, vertaa Vuorinen.
– Kaikki asukkaat huomasivat, kun muutama vuosi sitten Otaniemen alueella louhitiin metrotunnelia. Meillä maan risahdukset ja naksahdukset tapahtuvat yli 6 kilometrin syvyydessä ja ovat pienempiä kuin Otaniemen metrotunnelin räjäytystyöstä aiheutuneet olivat eli ei niitä tässä maanpinnalla huomaa mitenkään, vakuuttaa Saarno.
Suomalaisen kallioperän poraaminen kilometrien syvyyksiin on osoittautunut huomattavasti odotettua haastavammaksi.
Sveitsissä yli 3 magnitudin maanjäristys
Isompiakin maanjäristyksiäkin on aiheutettu. Sveitsin Baselissa kymmenen vuotta sitten syvämaalämpövoimalan paineveden pumppausta seurasi 3,4 magnitudin maanjäristys. Suomessa vastaavan ei uskota olevan mahdollista.
– Sanotaanko, ettei tällaisen mahdollisuutta voida sulkea pois, mutta on epätodennäköistä, että tämmöinen tapahtuu täällä.
– Suomen kallioperässä ei. Joissakin maailmalla olleissa projekteissa, missä muutenkin aktiivinen kallioperä, niin siellä on ihmisen toiminnalla onnistuttu aiheuttamaan pieniä maanjäristyksiä. Suomessa ei ole aktiivinen maaperä ja on hyvin mahdotonta aikaansaada maanjäristyksiä, sanoo Saarno.
Yllätysten varalta maaperän reaktioita tarkkaillaan jatkuvasti liikeantureiden avulla.
Geotermisen lämpövoimalan toimintaperiaate on yksinkertainen: vesi lämpiää kallion syvyyksissä ja pumpataan kuumana kaukolämpöverkkoon.
Voi mullistaa kaukolämmön tuotannon
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, geoterminen voimala voisi tuottaa lämpöä espoolaisille vuoden 2019 loppupuolella. Parhaimmillaan maalämpö voisi tuottaa kymmenesosan Espoon kaukolämmöstä.
Vielä ei tiedetä, ovatko geotermiset voimalat tulevaisuudessa käyttökelpoinen vaihtoehto Suomessa.
– Se tiedetään jo nyt, että sieltä saadaan lämpöä ylös, mutta onko se taloudellisesti kannattavaa, se on yksi iso kysymysmerkki vielä tässä vaiheessa. Parhaimmillaan tämä mullistaa kaukolämmön tuotannon, koska tässä voidaan tuottaa kaukolämpöä polttamatta mitään, muistuttaa Saarno.