Espoossa kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa geotermisen lämmön hyödyntämistä. Energiayhtiö St1 rakentaa Otaniemeen lämpölaitoksen, joka käyttää 7 kilometrin syvyydestä tulevaa 120-asteista vettä. Vesi syötetään Espoon kaukolämpöverkkoon.
Espoon Otaniemessä porataan reikää syvälle kallioon. Nyt ollaan vasta reilun 300 metrin syvyydessä, mutta heinäkuun lopussa pitäisi jo olla kahden kilometrin syvyinen reikä valmiina. Koeporauksen onnistuminen ratkaisee sen, aletaanko ensi vuoden alussa porata kahta 7 kilometrin syvyyteen ulottuvaa lämpökaivoa. Tähän mennessä Suomen syvin kallioon porattu reikä on ollut Outokummussa ja syvyydeltään 2,5 kilometriä.
Suurin haaste poraamiselle on Suomen kova kallioperä.
- Ulkomailla on useita tämmöisiä laitoksia, mutta Suomen kallioperä on vain niin haastavaa, ettei kenelläkään ole riittänyt rohkeus lähteä aiemmin kokeilemaan tätä, arvio St1 Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Mikä geoterminen energia?
- Geoterminen energia tai geoterminen lämpö on maankuoreen johtuvaa energiaa, joka syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena. Tätä energiaa voidaan hyödyntää sähkön tuotannossa ja lämmityksessä.
- Geoterminen energia eroaa maalämmöstä muun muassa siinä, että sen tuottaminen vaatii hyvin vähän energiaa. Geoterminen energia on käytännössä 100 prosenttisesti uusiutuvaa energiaa.
- Geotermistä sähköä tuotetaan jo 24 maassa ja geotermisiä lämpövoimaloita on 70 eri maasta. Esimerkiksi Islannissa pääkaupungin asunnoista 95 prosenttia lämmitetään geotermisellä lämmöllä.
Lämmöntuotantoa ilman päästöjä
Geotermisen lämpölaitoksen toimintaperiaate on yksinkertainen: Vettä syötetään 7 kilometrin syvyyteen yhdestä reiästä ja se nousee 120 asteeseen kuumentuneena ylös toisesta reiästä. Sen jälkeen vesi syötetään lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon.
Laitos tuottaa lämpöä 40 megawatin teholla ilman minkäänlaisia päästöjä.
- Tämä ei käytä minkään valtakunnan polttoainetta eikä tuota päästöjä vesistöön tai ilmaan. Tässä laitoksessa ei ole edes savupiippua, huomauttaa Saarno.
Koeporausreiästä nousee kovaa graniittia.
Kymmenien miljoonien eurojen hanke
Lämpöä riittää noin 20 000 talouden tarpeisiin.
- Olemme laskeneet, että Espoon kaukolämmön tarpeesta noin 10 prosenttia saataisiin katettua tällä pilotilla, kertoo Fortumin aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen.
Espoossa geoterminen lämpö korvaa noin 100 000 tonnia kivihiiltä vuodessa kaukolämmön tuotannossa.
St1 ei paljasta geolämpö-hankkeen hintaa, mutta suuruusluokka on useita kymmeniä miljoonia euroja. Lämpölaitoksen on määrä valmistua vuoden 2017 alussa.
Jos hanke onnistuu, luvassa on lisää geotermisiä lämpölaitoksia.
- Jos ja kun tekniikka saadaan toimimaan ja kaupalliset ehdot täyttyvät, mikään ei estä tämmöisten tekemistä muuallekin kaukolämpöverkkojen alueelle. Suomessa on yksi maailman tiheimpiä kaukolämpöverkkoja ja periaatteessa tällaisen laitoksen voi tehdä jokaiseen kaukolämpöverkkoon, visioi Tero Saarno.