Espooseen valmistuvan Suomen ensimmäisen geotermisen voimalaitoksen viimeinen työvaihe on alkamassa. Yli kuuden kilometrin syvyyteen porautuva laitos on valmistuessaan maailman syvin geotermisen energian tuotantolaitos. Se tuottaa espoolaisille kaukolämpöä täysin päästöttömästi. Vuosi sitten lähiseudun asukkaat huolestuivat rakentamistöiden aiheuttamista pienistä maanjäristyksistä.
Espoon Otaniemessä valmistellaan parhaillaan geotermisen voimalaitoksen viimeistä porausvaihetta, joka alkaa syyskuun puolivälissä.
Tähän mennessä on jo porattu yksi 6,4 kilometrin syvyinen lämpökaivo ja toinen kaivo reilun kolmen kilometrin syvyyteen. Nyt toinenkin kaivo porataan valmiiksi.
– Tavoite on, että näihin aikoihin vuoden päästä meillä olisi koekäytöt alkamassa ja sieltä alkaisi tulla pikkuhiljaa lämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon, kertoo St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Viimeinen porausvaihe geotermisen voimalan työmaalla alkaa syyskuun puolivälissä.
Muutamia mikromaanjäristyksiä saattaa vielä tulla
Lähiseudun asukkaat havaitsivat vuosi sitten kesällä pieniä maanjäristyksiä, kun vettä pumpattiin syvälle maaperään. Alkuvuodesta saattaa vielä tulla joitakin järistyksiä, mutta sitten niiden pitäisi olla ohi.
– Mahdollisesti, jos me tehdään vastastimulaatio, mutta silloin puhutaan hyvin lyhytkestoisesta ajasta. Viime kesänä se oli 1,5 kuukautta, nyt puhutaan viikosta tai kahdesta, milloin avataan rakovyöhykkeet toisen kaivon suunnasta, selittää Saarno.
Vesi lämpenee maan alla 120-asteiseksi
Espoon laitos on valmistuessaan maailman syvin geotermisen energian tuotantolaitos. Vettä syötetään yli kuuden kilometrin syvyyteen, jossa kallioperä kuumentaa sen 120-asteiseksi. Kuuma vesi nostetaan ylös toisesta lämpökaivosta ja syötetään Espoon kaukolämpöverkkoon. Laitos tuottaa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmöstä ja täysin päästöttömästi.
– Tässä Espoon kaukolämmön tuotannossa nähdään, että geoterminen energia on merkittävä innovaatio, tapa tuottaa puhdasta energiaa syvältä päästöttömästi. Mielellään näemme erilaisia päästöttömiä ja ei-polttamiseen perustuvia lämmöntuotantotapoja. Geotermisen lisäksi esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen Porvoon Kilpilahdessa ja isojen datakeskusten hukkalämmöt, toteaa Fortumin asiakkuusjohtaja Pasi Kokko.
Espoolaisille tuotetaan pian kaukolämpöä yli kuuden kilometrin syvyydestä.
Hinta 50 miljoonaa euroa, käyttöikä 20 vuotta
Jos pilottihanke onnistuu, geotermisiä voimalaitoksia nousee moneen muuhunkin kaupunkiin Suomessa ja Pohjoismaissa. 40 megawatin geotermisen voimalaitoksen rakentaminen maksaa jatkossa noin 40-50 miljoonaa euroa. Hinta on kilpailukykyinen, koska tuotantokustannukset ovat pienet.
– Tämä pilottilaitos tulee kalliimmaksi. Tutkimus- ja tuotekehitysrahaa on mennyt paljon ja aikaa. Se oli tiedossa meillä, huomauttaa Saarno.
Geotermisen voimalaitoksen käyttöikä on vähintään 20 vuotta.
– Periaatteessa lämpöä tulee ikuisesti, mutta lämpötilataso pikkuhiljaa hiipuu, kun sitä otetaan sieltä enemmän kuin mitä luonnollisesti maankuoresta säteilee lämpöä ulospäin. Laskennallisesti 20 vuodessa vesi jäähtyy 10 astetta eli se ei ole suuri jäähtymä tuossa ajassa, kuvailee Saarno.