Kansallisteatterin juhlavuoden avaa viikon päästä ensi-iltaan tuleva William Shakespearen mestariteos Macbeth, jossa valtaa tavoitellaan häikäilemättömästi.
Tulevaisuuteen kurkottavan klassikkoteoksen ohjaaja Janne Reinikainen on tuonut esitykseen nykyteatterin elementtejä kuten videoita ja livemusiikkia.
Tuoreessa versiossa on mukana Shakespearen tekstin kauneus ja lavalla nähdään menestyksen loistoa.
Macbeth herättää katsojissa arvokysymyksiä.
– Mihin suuntaan olemme menossa ja mihin suuntaan haluamme, että tämä maailma menisi ja minkälainen maailma tästä mahdollisesti on tulossa lapsillemme, pohtii Reinikainen.
Reinikaisen mielestä meidän pitäisi ihmisinä ajatella, että tällä planeetalla elää muitakin lajeja ja olemme vastuussa toisista ihmistä ja tällä ottamallamme vallalla vastuussa miljardeista muistakin lajeista.
Vallanhimo johtaa turmioon
Macbethin roolia näyttelevän Antti Luusuaniemen mielestä Shakespearen teokset istuvat hyvin aikaamme.
– Shakespeararen teokset istuvat aina siihen aikaan, jossa ne tehdään. Nyt meillä on Trump, valeuutiset ja monia muita yhtymäkohtia. Alkuperäisessä tekstissä on jopa suora viittaus pakolaistilanteeseen: laiva Aleppoon suuntasi, sanoo Luusuaniemi.
Luusuaniemen mielestä aikamme työkulttuuri ja suorittaminen on sellainen, että siinä halutaan saada ihmisestä kaikki mahdollisimman tehokkaasti irti.
– Meillä on vähemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Aika kova maailma minun mielestäni ja se vertaantuu hienosti Macbethiin. Ihmisillä on kaikki, mitä se tarvitsee, mutta se ei kuitenkaan riitä ja miksi se ei riitä? Sehän on tämä ikuinen kysymys, miksi halutaan aina enemmän, lisää Luusuaniemi.
Ihmishengellä ei ole arvoa
Lady Macbethia näyttelevän Katariina Kaitueen mukaan ihmishenki ei ole minkään arvoinen, kun vallanhimo saa ihmisen valtaansa.
– Se vallanhimo sokaisee ihmisen ja sen eteen uhrataan ihan kaikki. Kuvitellaan, että kun minä saan sen mitä haluan, niin sitten taivas repeää. Sehän ei valitettavasti mene niin ja siitä tämä näytelmä on pelottavan hyvä esimerkki, sanoo Kaitue.
Kaitue lisää, että näytelmä kuvaa hyvin nykypäivää.
– Se kuvaa tätä nykypäivää hirveän hyvin: kuinka se valta muuttaa ihmisiä, kuinka se saa maailman menemään aivan sekaisin ja kuinka ihmiset haluavat sitä tietämättä oikeastaan, mitä ne haluavat, päättää Kaitue.