YK:n rutkasti yliajalle venynyt ilmastokokous Madridissa päättyi viimein sunnuntaina laihaan kompromissiin, jota ympäristöjärjestöt moittivat kovin sanoin muun muassa kunnianhimon puutteesta ja alistumisesta suurten saastuttajamaiden vaatimuksiin.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) oli kokouksen jälkeen pahoillaan siitä, ettei kansainvälinen yhteisö pystynyt vastaamaan päättäväisemmin kansalaisten ilmastohuoleen ja tieteen viestiin.
– Koskaan aikaisemmin neuvottelusaleissa ja niiden ulkopuolella käytävän ilmastokeskustelun välillä ei ole ollut näin suurta kuilua. Ensi vuosi on nyt kriittinen. Jokaisen on katsottava peiliin ja pohdittava, miten voimme palauttaa uskon tähän prosessiin, vaati Mikkonen tiedotteessa.
Ajatuspaja Power Shiftin johtaja Mohamed Adow näki lopputekstissä sentään jotain toivoa.
– Vielä on jäljellä toivonsäde siitä, että Pariisin sopimuksen henki on elossa. Tosin sen pulssi on nyt hyvin heikko, Adow runoili.
Lue myös: YK:n ilmastokokous ajautui umpikujaan Madridissa – samaan aikaan Thunberg marssitti nuorisoa Torinossa: "Maailman johtajat toimivat kuin huomista ei olisi"
Kiina ja Intia jyrkkinä
Kokouksessa esimerkiksi maailman suurin kasvihuonekaasuja tuottava maa Kiina ja päästölistan nelonen Intia tekivät selväksi, etteivät ne pidä tarpeellisena muuttaa nykyisiä vuoteen 2030 ulottuvia suunnitelmiaan päästöjen leikkaamisesta. Sen sijaan kumpikin maa korosti rikkaiden teollisuusmaiden velvollisuutta leikata päästöjään ja rahoittaa myös köyhien maiden leikkauksia.
– Suuret päästömaat, joilta odotettiin avauksia, eivät niitä tehneet. Onneksi pienet saarivaltiot sekä Euroopan, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maiden edistykselliset valtiot takasivat meille parhaan madollisen lopputuloksen tässä tilanteessa, vastoin suurten saastuttajien tahtoa, kiteytti Ranskan pääneuvottelija Laurence Tubiana.
Madridin ilmastokokouksessa päädyttiin kompromissiin, joka ei miellyttänyt kaikkia.
Päästökaupasta ei saatu sopua
Kokouksessa oli määrä myös saada valmiiksi päästökauppaa koskevat markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöt. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvittaisiin yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentäisi päästöjä.
Sopua ei kuitenkaan syntynyt, ja tämäkin aihe siirrettiin ensi vuonna Glasgow'ssa pidettävän kokouksen asialistalle.
–Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta, kiteytti ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen tiedotteessa.
Vaikka kaikki maat lopulta ottaisivat käyttöön Pariisissa sovitut leikkaukset ja säännökset, maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousevan vuoteen 2100 mennessä kolmella asteella. Tutkijoiden mukaan kriittinen raja on kaksi astetta, mutta mieluummin alle 1,5 astetta, jotta ilmastonmuutos voidaan vielä pysäyttää.
Uutista päivitetty 15.12.2019 kello 16:41.