Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä saavutettiin Turkin kanssa yhteisymmärrys eilen Madridin Nato-huippukokouksessa. Tilaisuudessa allekirjoitettu yhteisymmärrysmuistio on kuitenkin herättänyt kysymyksiä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) eilen allekirjoittamaa yhteisymmärrysasiakirjaa on hehkutettu merkittävänä askeleena kohti puolustusliitto Natoa. Tänään Turkki ilmoitti, että se haluaa Suomen ja Ruotsin luovuttavan terroristeiksi pitämiään henkilöitä Turkkiin.
– Turkki on alusta asti vaatinut Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia. Se tuli kuitenkin yllätyksenä, että näitä vaatimuksia esitettiin heti sopimuksen jälkeen, kertoo Suomen Lähi-idän insituutin säätiön asiamies Anu Leinonen.
Leinonen kertoo vaatimusten olevan Turkin poliittinen päätös, ja ne voidaan ottaa tarvittaessa uudestaan esiin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen ratifiointiprosessissa.
– On vaikeaa sanoa, mitä kulissien takana on sovittu, ja millaisia lupauksia siellä on Turkille annettu, arvioi Leinonen.
Lue myös: Turkin lehdistö hehkutti Erdoganin "voittoa" Madridissa
Sekä Suomen että Turkin mediat ovat kiinnittäneet huomiota sopimuksen monitulkintaisuuteen, josta saattaa seurata jatkossa ongelmia.
– Turkin valtiollinen media hehkuttaa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin määränneen tahdin, johon Suomi ja Ruotsi sanoivat kyllä. Turkin itsenäinen media on puolestaan ihmetellyt konkreettisten lupausten puuttumista, joita sopimuksesta nimenomaan lähdettiin hakemaan, Leinonen kertoo.
Turkki kääntynyt poispäin lännestä
Leinonen kertoo, että ulkopolitiikan asiantuntijoiden näkemysten mukaan Turkki on kääntynyt pysyvästi poispäin lännestä, ja etsineen yhteistyökumppaneita niin Venäjältä, Kiinasta kuin Intiastakin.
– Turkki on nähnyt yksinapaisen maailmanjärjestyksen murtumisen mahdollisuutena, ei uhkana. Se ei ole niin sidottu Naton etuihin kuin muut jäsenmaat, mikä tekee siitä hankalan ja arvaamattoman liittolaisen, Leinonen selittää.
Yhteisymmärryssopimus tuli yllättäen
Leinonen kertoo yhteisymmärryssopimuksen syntymisen jo ennen varsinaisen huippukokouksen alkua olleen yllättävä.
– Turkin mediassa oltiin varsin tiukkoja ja skeptisiä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten suhteen ennen huippukokousta, ja niissä peräänkuulutettiin konkreettisia toimia. Siksi sopimuksen syntyminen näin nopeasti oli yllätys, Leinonen kertoo.
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenilla epäillään olleen rooli sopimuksen synnyssä. Tämä oli ilmeisesti käynyt eilen puhelinkeskustelun Erdoganin kanssa.
– Yhdysvallat olisi ilmeisesti vedonnut Turkin toivomiin F-16 -hävittäjäkauppoihin, ja mahdollisesti kulissien takana on tehty muutakin epävirallista sopimista. Jo sekin on tietysti Turkille saavutus, että se saa nostettua huolensa turvallisuudestaan näin isosti näkyville, Leinonen toteaa.
Turkissa on koettu ongelmaksi, että Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä Turkkiin Bidenin kaudella. Biden ja Erdogan tapasivat aiemmin tänään Madridissa.