Suomi siirtyy loppuvuodesta entistä tukevammin todellisten avaruuskansakuntien joukkoon, kun Aalto-1-satelliitti ampaisee kantoraketin kyydissä taivaalle.
Viestintävirasto kertoo myöntäneensä Aalto-yliopistolle radioluvan, joka oikeuttaa käyttämään radiolähetintä satelliitissa.
Aalto-1 on suunniteltu ja rakennettu pääosin opiskelijavoimin. Kyseessä on maitotölkin kokoinen piensatelliitti, joka painaa vain neljä kiloa. Se lähetetään kiertämään maapalloa napojen läheltä kulkevalla radalla noin 600 kilometrin korkeudessa.
Satelliitti vie avaruuteen testattavaksi uusinta suomalaista teknologiaa, kuten Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n rakentaman kaukokartoituskameran. Mukaan lähtee myös Ilmatieteen laitoksen rakentama sähköpurjelaite sekä säteilymittari, jonka ovat rakentaneet Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijat.
Viestintävirastosta kerrotaan, että satelliitin taajuuksien käyttö edellytti maailman kattavaa hyväksymismenettelyä, koska lähetys saattaisi häiritä muita radioasemia. Asiasta käyty kirjeenvaihto ja taajuuksien rekisteröinti kesti 16 kuukautta. Radiolupa on voimassa viisi vuotta.
Pitkä tie taivaalle
Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen johtaja, professori Antti Räisänen myöntää, että omalla satelliitilla on tietty statusarvo sekä Suomelle että Aalto-yliopistolle.
-Muistan, kun meille perustettiin avaruustekniikan laboratorio 28 vuotta sitten, niin aloimme pian puhua, että rakennetaan suomalainen satelliitti, mutta ei se ole niin yksinkertaista. Ja kun siihen tarvitaan rahaakin ja sitä ei ollut.
Hanke on projektin ohjausryhmään kuuluvan Räisäsen mukaan tarjonnut kymmenille opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opiskeluihin liittyviä käytännön kursseja ja opinnäytetöitä.
Aalto-satelliitteja on tarkoitus tehdä ajan myötä kokonainen sarja.
-Aalto-2 on jo rakenteilla. Sen pitäisi lähteä suunnilleen vuoden päästä siitä, kun Aalto-1 saadaan radalle.
Aalto-1-satelliitin on määrä toimia kaksi vuotta, minkä jälkeen se tuhoutuu hallitusti syöksyessään ilmakehään.