Sotilasliitto Naton suuri ilma- ja ohjuspuolustusharjoitus Ramstein Legacy 24 päättyi perjantaina Capu Midian harjoitusalueella Romanian kaakkoisosassa. Ilmavalvontaa Romaniassa suorittavat Suomen Hornet-hävittäjät osallistuivat myös harjoitukseen.
Mustanmeren rannalla sijaitsevalle kentälle median eteen oli kiikutettu näytösluonteista ammuntaa varten muun muassa romanialainen Patriot -ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka lähettämistä Ukrainalle Romania harkitsee parhaillaan.
Näytillä oli myös puolalaisia PILICA -ilmatorjunta-aseita, ranskalainen MAMBA -ohjuspuolustusjärjestelmä sekä turkkilaisia Stinger -ilmatorjuntaohjuksia.
Ramstein Legacyyn otti osaa kaikkiaan 3 200 sotilasta noin 20:sta Nato-maasta. Eversti Santiago Serrano Espanjan ilmavoimista sanoo, että yhteistoiminnassa yhteisen sävelen löytäminen ottaa oman aikansa.
– Osa käskyistä annetaan kansallisesti ja osa Naton kautta. Sen kaiken yhdistäminen vie aikaa. Työtä on myös teknisessä mielessä. Kokonaisuudessaan pidämme harjoitusta onnistuneena. Yhteydet toimivat ja harjoitus eteni jouhevasti, hän kertoo.
Ilmapuolustuksen vahvistaminen on esillä Naton huippukokouksessa Washingtonissa heinäkuussa. Financial Times uutisoi äskettäin diplomaattilähteisiin ja Naton omiin laskelmiin pohjaten, että liittokunnalla olisi tällä hetkellä vain viitisen prosenttia laajan hyökkäyksen torjumiseen vaadittavasta kyvystä itäisellä sivustallaan. Harjoituskentällä mediatietoja ei kommentoitu.
Lennokit muuttaneet sodankäyntiä
Ohjusten ja rakettien lisäksi uhka taivaalta voi tulla lennokkien muodossa. Sodankäynnissä lennokkien käyttö on noussut uudelle tasolle Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa. Tämä on otettu huomioon myös Ramstein Legacyssa, jossa harjoiteltiin erilaisten miehittämättömien ilma-alusten tunnistamista.
Alankomaiden Haagissa toimivan Naton viestintä- ja tietoviraston johtava asiantuntija Cristian Coman kuvailee sotaa ”droonisodaksi”, jossa sekä Venäjä että Ukraina hyödyntävät drooneja niin tiedusteluvälineenä kuin aseena. Coman sanoo MTV Uutisille, että liittokunnan kyky puolustautua lennokki-iskuilta nojaa vahvasti eri maiden omiin kyvykkyyksiin.
– Eri mailla on omat kehitysohjelmansa, jotka etenevät niin nopeasti, että meidän Natossa on huolehdittava yhteensopivuudesta. On iso vastuu varmistaa, että järjestelmät ovat vaatimustenmukaisia ja niitä voidaan hyödyntää operaatioissa, Coman toteaa.