Verkon mielenterveyspalvelut lisäävät nopeasti suosiotaan.
Jos mielen tasapaino järkkyy, ihminen voi tehdä muutakin kuin pyrkiä pitkään psykoterapiaan tai istua kotona odottamassa ongelmien pahenemista. Helsinkiläinen Marika (nimi muutettu) haki masennukseensa apua nettiterapiasta, koska arveli harjoituksiin perustuvan työtavan sopivan itselleen.
Yli 60-vuotiaan Marikan masennus alkoi puskea päälle muutama vuosi sitten. Hän arvelee, että taustalla saattoi olla hänen vanhempiensa äkilliset kuolemat sekä aviomiehen ja omat terveyshuolet.
– Pärjäsin töissä, mutta hermostuin kotona miehelleni kaikesta. Otin hänen puheensa henkilökohtaisesti ja itkin pienemmästäkin.
Marika oli jo aiemmin lukenut nettiterapiasta, ja se kiinnosti häntä. Terveyskeskuslääkäri ehdotti kuitenkin perinteistä terapiaa, mutta Marika koki, että terapeutti ei kuunnellut häntä eikä ottanut hänen ongelmaansa vakavasti. Kerran hän odotti terapeuttia tunnin verran, mutta tämä oli sairastunut eikä Marika ollut saanut tietoa asiasta.
– Soitin lääkärille ja sain lähetteen nettiterapiaan seuraavalla vastaanotolla. Innostuin siitä ajatuksesta, että olen itse vastuussa edistymisestäni ja teen työtä sen eteen.
Mielenterveystalo supersuosittu
Marika ei ole ainoa, joka hakee mielenterveysapua verkosta. Suosituin palvelu on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ylläpitämä Mielenterveystalo.fi, jolla arvioidaan olevan jo noin miljoona käyttäjää. Palvelu tarjoaa laajasti mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvää apua ja tietoa.
Suhteessa nopeinta kasvu on juuri nettiterapioissa, joissa tehdään harjoituksia itsenäisesti mutta terapeutin tukemana. Nettiterapian käyttäjiä on noin 3 000.
– Niistä olisi kuitenkin hyötyä vielä paljon useammalle, vähintään 8 000 ihmiselle. Lääkärit eivät tiedä vielä tarpeeksi tästä mahdollisuudesta, arvioi Husin sähköisen mielenterveystyön linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.
Hänen mukaansa digitaaliset omahoidot, oppaat ja nettiterapiat täyttävät ison puutteen mielenterveyspalveluissa. Suomesta on puuttunut matalan kynnyksen hoitomuotoja, joissa ongelmiin voitaisiin pureutua ajoissa.
– Omaa psyykkistä hyvinvointia ja kykyä toipua vastoinkäymisistä pitäisi hoitaa vastaavalla tavalla kuin kehoa pidetään kunnossa liikunnalla.
Irti ajatusvääristymistä
Marikaa viehättivät masennuksen nettiterapiassa mielekkäät harjoitukset. Esimerkiksi ajatuspäiväkirjan avulla muokataan haitallisia uskomuksia myönteisiksi.
– Huomasin, että minulla oli paljon ajatusvääristymiä enkä osannut olla itselleni inhimillinen. Yleistin myös kokemuksiani niin, että jos yksi asia meni pieleen, tuntui, että mikään ei onnistu. Tehtävissä lähdettiin liikkeelle huoliajatuksista ja käytiin läpi monipolvinen harjoitus, jonka kuluessa etsittiin avaimia myönteiseen ajatteluun.
Marika arvosti myös ohjelman vetoamista eri aisteihin. Videoiden tehokas puhuja toi viestiä esille auditiivisesti, visuaalisuus tuli kuvituksen myötä ja kehollisuus eli kinesteettisyys tehtävien kautta.
– Kun harjoituksia kirjoittaa, samalla ne liikkeen kautta ikään kuin kirjautuvat kehon muistiin. Näin tekemisen kautta oppii asiat, joita sitten toistaa automaattisesti elämässään.
Nettiterapian jälkeen Marikan masennuspisteet olivat laskeneet normaalitasolle. Nyt hän suorittaa ennaltaehkäisevästi ahdistuneisuushäiriön nettiterapiaa ja tekee eläkkeelle jäätyään yhä opettajan töitä osa-aikaisesti.