Valtiovarainministeri Saarikon ensimmäinen budjetti on vielä arvoitus – isot kiistat ratkaistaan vasta hallituksen budjettiriihessä

Viime kevään kehysriihessä keskusta vaati hallitukselta uusia työllisyystoimia ja neuvottelut pitkittyivät kriisirajoille. Lopulta keskustan vaatimukset lässähtivät muun hallituksen vastustukseen ja tuloksena oli kirjaus epämääräisistä työllisyystoimista, joilla pitäisi olla noin 110 miljoonan euron tasapainottava vaikutus julkisiin menoihin.

Nyt budjettiriiheen ovat sotajalalla lähtemässä vihreät. Sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) on vaatinut hallitukselta nopeita uusia päätöksiä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Valtiovarainministeri Saarikko korostikin vihreän siirtymän merkitystä ensi vuoden budjetissa.

Suuri osa siitä tosin sisältyy EU:n elvytyspakettiin, jonka sisältö ei vielä ole julkinen. Lisäksi valtiovarainministeriö esittää muun muassa kotitalousvähennyksen kasvattamista öljylämmityksestä luopumiseen.

Rehellisesti Saarikko kuitenkin totesi, että ihmisen ja luonnon edun sekä julkisen talouden tasapainon yhteensovittaminen ei ole helppo tehtävä. Ilmastotoimista tulleekin yksi 7.-8. syyskuuta pidettävän budjettiriihen suurista kiistoista, joita toistaiseksi pimennossa pidetty EU:n elvytyspaketti saattaa pehmentää.

Lue myös: Valtiovarainministeriön vuoden 2022 budjettiehdotus 6,7 miljardia euroa alijäämäinen – kotitalousvähennykseen selvä korotus

Myös työllisyystoimista kiistellään

Lyhyellä tähtäimellä talouden kasvu näyttää hyvältä, mutta Suomi on elänyt velaksi jo yli kymmenen vuotta ja viime vuodet ennätystahtiin. Valtiovarainministeri Saarikko muistuttikin julkisen talouden pitkän ajan ongelmista ja tarpeesta saada tulot riittämään menoihin.

Saarikko korosti osaavan työvoiman saatavuutta. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla eri ministeriöt etsivät nyt keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi, jotta talouskasvu ei tyssäisi tekijöiden puutteeseen.

Saarikko vaati nopeita täsmätoimia, joilla työvoiman saatavuus turvattaisiin ja joilla myös kehysriihessä päätetty 110 miljoonan julkista taloutta vahvistava työllisyysvaikutus saataisiin aikaan. Käytännössä on kyse myös etuuksiin puuttumisesta, mitä varsinkin vasemmistoliitto ja myös SDP ovat hallituksessa vastustaneet.

Työllisyystoimista ja julkisen talouden tervehdyttämisestä tullee hallituksen budjettiriihen toinen suuri kiistanaihe.

Budjettiriihessä politiikka yleensä jyrää talouden 

Valtio joutuu ensi vuonna ottamaan 6,7 miljardia uutta velkaa. Se on valtava summa, vaikka huomattavasti vähemmän kuin tämän vuoden 14,4 miljardin euron lisävelka.

Koronaepidemia selittää velasta osan, mutta Suomi on elänyt velaksi muutenkin jo koko vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen ajan. Valtiovarainministeriö korostaa jatkuvan menokurin, rakenteellisten uudistusten ja hyvän talouskasvun merkitystä julkisen talouden tasapainottamisessa.

Suomen kohdalla myös heikko syntyvyys ja työikäisen väestön väheneminen vaikeuttavat tilannetta. Apua on ajateltu saatavan työperäisestä maahanmuutosta, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty.

Julkisen talouden remontti näyttää jäävän tulevien hallitusten murheeksi. Sanna Marinin (sd.) hallitus ei ehdi omalla kaudellaan edes toteuttaa kaikkia päättämiään menonlisäyksiä, eivätkä tähän mennessä sovitut työllisyys- ja kasvutoimet vielä riitä.

Esimerkiksi budjettiriihessä päätettävät 100-150 miljoonan julkista taloutta kohentavat veronkorotukset ovat kuin pisara meressä ensi vuoden 6700 miljoonan lisälainanoton rinnalla.

Budjettiriihessä politiikka yleensä jyrää talouden ja puolueilla on taipumus miettiä seuraavia vaaleja ennen euroja. Sillä logiikalla menotkin muuttuvat toiveikkaasti tuloiksi. Budjettiriihen jälkeen tuo ihme jälleen toteutuu.