Markku, 64, sai koronan blinijuhlista ja joutui kuukaudeksi teholle – "Vaimoa pyydettiin jo jättämään jäähyväiset"

Markku Lehtonen, 64, oli viime keväänä ystäviensä kanssa viettämässä blini-illallista. Ystäväporukan kanssa oli sovittu, että se olisi viimeinen kokoontuminen, sillä koronarajoitukset olivat juuri astuneet voimaan.

– Pidimme etäisyyttä, emme halanneet, käsiä pestiin ja pöydässä siirrettiin tuolit niin, että saatiin luotua välimatkaa lisää, Markku kertoo illasta.

Illallista voisi kuvailla hyvin epäonniseksi. Yhdellä kuuden hengen seurueesta sattui olemaan koronatartunta, ja hän alkoi oireilla seuraavana päivänä.

– Koko porukka sairastui muutaman päivän sisällä. Itse sain ensin kuumeen, joka nousi 39 asteeseen. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä minulta otettiin pikainfluenssatesti ja kuunneltiin keuhkot. Menin sen jälkeen vielä kotiin.

Vietiin eristykseen keuhko-osastolle

Kun tauti ei ottanut laantuakseen, Markku pääsi koronatestiin. Olo oli muuttunut jo kovasti alkua huonommaksi.

– Olo oli aivan kauhea. Pääsin sitten koronatestiin ja minut vietiin eristykseen keuhko-osastolle odottamaan tuloksia.

Testitulos tuli muutaman päivän sisään. Siitä eteenpäin Markun muistikuvat ovat hataria, sillä hän joutui lopulta tehohoitoon.

Puolison Merjan mukaan ennen teholle joutumista Markku oli sanonut, että "olo on niin huono, että nyt taitaa lähteä henki". 

Video: Maija, 41, ei kuulunut riskiryhmään, ja silti koronavirus iski hengenvaarallisella tavalla – nukutettiin teho-osastolla viikoksi

Tiedottomana kuukauden

Jos hengityskoneessa yski, limaa täytyi imeä Markun keuhkoista. Hänen ensimmäisiin muistikuviinsa sairaalasta kuuluu pelottava kipu, jonka keuhkojen imeminen aiheutti.

– Silmissä kulki mustia ja violetteja palloja, niin kipeää se kävi. Ja se kipu pelotti minua.

Toinen muistikuva oli puhe, joka tuntui kantautuvan jonkin putken takaa. "Markku, tiedätkö missä ollaan", hän muistelee hoitajien kysyneen.

Markku oli tiedottomana noin kuukauden. Kun hän oli nukutettuna, puoliso katsoi miehensä taistelua elämästä.

– Yhdessä välissä tilanne oli niin huono, että Merjaa oli pyydetty jo jättämään hyvästit. Mutta sitten tehohoidon väki teki taikoja. Lopulta tilanne saatiin vakiintumaan.

Äärimmäisen kiitollinen hoitohenkilökunnalle

Markun ensimmäisiin muistikuviin kuuluvat myös hoitohenkilökunnan jäsenet. Lääkäreille ja hoitajille hän on äärimmäisen kiitollinen.

– Kun sain ensimmäisen kerran ääntä aikaiseksi, minun oli pakko laulaa heille. Sitten he tulivat ihmettelemään, että mikäs ihme siellä ääntä pitää, Markku muistelee aikaa teholla.

Ja kun ääntä tuli, Merjalle oli soitettava heti.

– Hänellekin lauloin puhelimessa. Se oli meille molemmille liikuttava hetki. Ja sitä on edelleen liikuttavaa muistella.

Hidas palautuminen

Sillä aikaa, kun Markku taisteli hengestään sairaalassa, ystäväpiiri rukoili hänen puolestaan.

– Naapurin vanha, uskonnollinen rouvakin tuli sanomaan Merjalle, että älä huoli, hän tietää, että Markku selviää. Tästä tuesta olen erittäin kiitollinen, sillä he auttoivat kotiväkeä jaksamaan. Rukoilijoita oli erittäin paljon lähipiirissäni, varmaan jopa satoja. 

Kun Markku heräsi teholta, hän oli menettänyt kymmeniä kiloja painostaan. Jos kättä pyydettiin nostamaan, vain sormi liikahti.

Ollessaan teholla Markulla todettiin munuaisten akuutti vajaatoiminta. Miehen kuntoa seurataan edelleen. 

– Vastikään lääkäri soitti ja sanoi, että suunta on nyt oikea.

Muutoin hän alkaa olla jo hyvävointinen rankan ja pitkän tehohoidon jälkeen. Kokemuksensa jälkeen hän haluaa muistuttaa muita, miten paha tauti voi olla.

Myös yksi toinen bliniseurueen jäsenistä joutui teho-osastolle. 

– Tuntuu, että ihmiset ovat unohtaneet koronan, mutta ei se minnekään ole vielä hävinnyt. 

Erikseen hän haluaa kiittää heitä, jotka pitivät hänestä huolta.

– Haluan osoittaa kiitollisuuteni hoitajille ja lääkäreille, jotka pitivät minusta huolen. 

Tehohoitoon liittyy riskejä

Koronan sairastaneilla ihmisillä on kuvattu laaja kirjo erilaisia oireita, jotka saattavat vaivata vielä pitkään taudin jälkeen.

Vakavasti sairastunut saattaa saada esimerkiksi pysyvän tai tilapäisen keuhkovaurion. Kuinka pysyvän, on ammattilaisillekin toistaiseksi epäselvää.

– Vielä toistaiseksi on liian aikaista sanoa, millaiset oireet koronataudin jälkeen johtuvat juuri koronan vaikutuksesta ja mitkä olisivat saattaneet puhjeta muutoinkin, kertoo osastonylilääkäri Jussi Tikkanen Husista.

Tikkanen sanoo, että myös itse tehohoitoon liittyy riskejä ja komplikaatioita, jotka voivat vaivata vielä pitkään kotiutumisen jälkeen. Fyysinen palautuminen vie paljon aikaa, mutta sen lisäksi tehohoidossa olleella voi olla kognitiivisia vaikeuksia, kuten muistiongelmia tai keskittymisvaikeuksia. Palautumista voi tapahtua jopa vuoden ajan.

– Valtaosan oireet korjaantuvat ainakin osittain. Se riippuu tapauksesta ja oirekuvasta. Väsymykseen liittyvät oireet ovat luonteeltaan erilaisia ja niiden ennuste koronaan liittyen on vielä tuntematon. Tieto tulee vasta seuraavien kuukausien ja vuosien myötä.

Markun tapauksesta uutisoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.