Kaikki isot järjestelmän muutokset heijastelevat sekä jo tapahtunutta ympäristön muutosta että pitkäaikaisia toiveita tulevaisuuden maailmasta, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Markus Leikola, ja muistuttaa, että perusoikeus- ja peruskoulu-uudistuksetkin kestivät ikuisuudelta tuntuvan ajan, mutta tänä päivänä emme osasisi elää enää maailmassa ennen niitä.
Juuri juhannuksen alla Arkadianmäeltä kaikui ilosanoma: sote on valmis! Moni rohkeni epäillä: nytkö, mikä muuttuu, vain toimenpanoko enää jäljellä?
Tällaisia isot uudistukset ovat. Niitä tehdään kerran neljännesvuosisadassa tai enintään vuosikymmenessä. Ne ulottuvat usean vaalikauden ja hallituskauden yli. Niitä ei voi tehdä kuin rukkaamalla lakeja ja hallintoa, vaikka kyse ei ensi sijassa olekaan laeista ja hallinnosta.
Mutta ajatellaanpa hetki, että näin ei olisi. Että eläisimme 2020-luvun Suomessa samalla mallilla ja palveluilla, samanlaisessa yhteiskunnassa kuin 1920-luvulla? Kukaan ei olisi siihenkään valmis.
Lue myös: Markus Leikolan kolumni: Pandemia näyttää tiedon epätarkkuuden – ja se ei ole kivaa
Entä eikö asiaa voisi hoitaa pienemmillä uudistuksilla tai pienemmissä paloissa? Kyllä, kun on kyse pienemmistä asioista. Ei, silloin kun moni asia liittyy yhteen ja kyse on yhteiskunnan perustuksista.
Suuria uudistuksia
Edellinen suuri uudistus oli perusoikeusuudistus. Lainsäädäntöön se vietiin 1995 ja osaksi uutta perustuslakia 2000. Sitä edelsi tilkkutäkki, jossa osa säädöksistä oli peräisin vuoden 1919 poikkeusoloista, jolloin valtakunnanrajat eivät olleet vakiintuneet ja ensimmäistä presidenttiäkin vasta valittiin.