Poliittinen keskustelu hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistamista leikkauksista on käynyt sakeana alue- ja kuntavaalien alla.
Keskustelun intensiteetin ja opposition kritiikin perusteella on voinut syntyä mielikuva, että hallitus tekee nyt valtavia leikkauksia.
Hallitus julkisti torstaina opposition pitkään peräänkuuluttaman leikkauslistansa. Säästöjen suuruus on noin 166 miljoonaa euroa vuonna 2028. Hyvinvointialueiden tämän vuoden yli 26 miljardin euron budjettiin nähden kyse on pikkusummasta.
Terveydenhuoltopolitiikan asiantuntija Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä sanoo summien olevan suhteellisen pieniä.
– Onhan tuo hyvinvointialueiden budjettiin suhteutettuna aika pieni kokonaisuus, kun puhutaan miljoonista, sanoo Tynkkynen.
Hyvinvointialueiden valtiolta saama rahoitus on Tynkkysen mukaan myös tosiasiallisesti pikemminkin lisääntynyt, ei vähentynyt.
– Mutta ydinkysymys tietenkin kuuluu, saavatko terveys- ja sosiaalipalvelut riittävästi rahaa suhteessa tämän hetken tarpeisiin, ja siitä on varmasti poliittisia erimielisyyksiä.
Myös vaalien läheisyys näkyy poliittisessa debatissa.
– Tietysti tässä ovat nämä vaalit tulossa, ja tietyillä puolueilla niihin liittyy isoja onnistumispaineita.
Lue myös: Pääministeri Orpo: Uusista sote-säästöistä ei ole vielä tehty yhtään päätöstä
Arvovalinta, ettei sairaaloihin kosketa
Hallituksen leikkauspaketti koostuu useista pienistä paloista ja osuu esimerkiksi vammaispalveluihin ja kotihoitoon. Kotihoidosta aiotaan leikata 16,2 miljoonaa euroa "teknologiaa hyödyntämällä", ja vammaispalvelulakia muuttamalla tarkoitus on saada 20 miljoonan euron säästö.
Vaikka kyse on suhteellisen pienistä summista, Tynkkynen huomauttaa, että säästöjen kohteena ovat ihmiset, joiden asemaa on hankaloitettu jo aiemmin ja jotka ovat haavoittuvassa asemassa.
– Sikäli hallituksen päätöksistä saa kyllä mehukkaan poliittisen lyömäaseen.
Säästöpäätökset ovat aina arvovalintoja.
– On esimerkiksi tehty arvovalinta, että sairaaloihin ei kosketa. Kukaan poliitikko ei halua luopua oman alueensa sairaalasta.
Hallitus teki sairaalaverkkoon viime vuonna huomattavasti pienemmät säästöt kuin se oli hallitusohjelmaan kirjannut tavoitteekseen. Torstaina hallitus vielä perui aiemman ajatuksensa, että sairaaloiden työnjaosta olisi haettu 25 miljoonan euron lisäsäästö.
Yhtä lailla hallituksen ideologisia valintoja on Tynkkysen mukaan ollut lieventää hoidon saannin määräaikaa koskevaa takuuta ja laskea henkilöstömitoituksia. Hallitus myös päätti vastikään lisätä satoja miljoonia euroja yksityisen hoidon Kela-korvauksiin.
– Hyvä kysymys on, mikä sitten on opposition vaihtoehto?
Sosiaalihuolto auki
Pysyviä säästöjä hallituksen paketissa oli vain osa. Lisäksi sosiaalihuollon suurempien säästöjen sisältö jäi auki. Oppositio arvosteli heti tuoreeltaan torstaina hallitusta siitä, että se edelleen piilottaa tietoja siitä, miten se aikoo säästää sosiaalihuollosta.
– Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että on osoittautunut mahdottomaksi tällä aikataululla tehdä merkittäviä säästöjä sosiaalihuollon palveluihin, koska se edellyttäisi sosiaalihuoltolain uudistamista, Tynkkynen sanoo.
Sosiaalihuoltoon suunnitellut 100 miljoonan euron leikkaukset siirtyvät eteenpäin ja toteutuvat kokonaan vasta vuonna 2028.
– Eli suurin osa hallituksen torstaina kerrotuista säästöpäätöksistä lykkääntyy valmisteluun, Tynkkynen laskee.
Sosiaalihuollon kannalta lisäaika on Tynkkysen mukaan hyvä asia.
– Hyvä asia on, että laki voidaan valmistella pidemmällä aikataululla, mutta valmistelusta tulee varmasti vaikeaa, sillä säästöjä on vaikeaa löytää.