Takana on rentouttava etelänloma ja edessä paluulento. Vierustoverin vaisuus hämmentää hetken, mutta keskityt omiin matkamuisteluihisi. Muutamaa päivää myöhemmin saatat saada terveysviranomaisilta huolestuttavan puhelun.
Video: Pärskitkö kuin pönttö? Näin kuuluu oikeasti yskiä
Jos Suomessa potilaalla todetaan tuberkuloosia tai vaikka tuhkarokkoa, alkaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ripeä selvitystyö. Mistä potilas on tullut ja millä kulkuvälineellä? Ja ketkä istuivat kulkuneuvoissa sairaan ihmisen lähellä?
Yksi tällaisissa tilanteissa hihat Suomessa käärivistä on Jussi Sane, joka toimii THL:ssä johtavana asiantuntijana tartuntatautien seurannan, torjunnan ja epidemiaselvitysten suhteen.
– Meillä on tartuntatautilain mukainen oikeus saada liikennöitsijältä matkustajatietoja, että voimme tavoittaa heitä. Jos altistuminen on tapahtunut, joko me tai matkustajien kotikuntien terveysviranomaiset voivat olla yhteydessä, Sane kertoo MTV Uutisille.
Sane kertoo, että altistuneiden jäljittäminen on säännöllinen osa hänen ryhmänsä työtä. Välillä on kiireisempää, välillä ei, mutta melkein joka kuussa riittää selvitettävää.
Taudista ja altistumisen tasosta riippuen jo tässä vaiheessa henkilöille voidaan myöntää ennaltaehkäiseviä rokotteita tai antibiootteja.
Saumaton kansainvälinen yhteistyö
THL:llä on altistuneiden etsimiseen kaksi lähestymistapaa, kansainvälinen ja kansallinen. Erityisessä jäljityksessä ovat niille tartuntataudeille altistuneet, joita esimerkiksi Euroopan tautikeskus on suosituksissaan määritellyt.
Tuberkuloosin ja tuhkarokon lisäksi THL:n töihin hälyttävät muun muassa uuden tyyppinen influenssavirus tai aivokalvontulehdusta aiheuttava meningokokki.
THL:n apuna ovat kollegat Euroopasta ja kauempaakin.
– Saamme kellon ympäri tietoa varhaisvaroitusjärjestelmän kautta, että esimerkiksi lennolla X on mukana suomalaisia ja siellä on todettu tartuttava tuhkarokko. Silloin velvollisuutenamme on tavoittaa lennolla olleet suomalaiset henkilöt, Sane jatkaa.
Saneen mukaan hänen työssään on keskeistä, että yhteistyö toimii EU:n ja WHO:n (Kansainvälinen terveysjärjestö) tasolla, niin että luottamuksellinenkin tieto liikkuu maasta maahan.
– Tätä ei voi tehdä yksin millään tavalla. Ihmiset liikkuvat paljon, niin tartuntataudit liikkuvat myös. Jos haluamme pysyä kärryillä, niin kanavat, joista saamme tietoa erilaisista altistavista tilanteista, ovat täysin välttämättömiä kokonaisuudessa.
Entä, jos altistuneeseen ei saada yhteyttä?
Koska lentomatkustaminen on muita matkustustapoja tarkemmin dokumentoitua, saadaan lennolla altistuneisiin yhteys yleensä helpommin kuin esimerkiksi laivalla tai junalla reissanneisiin. Kiireellisissä tilanteissa altistuneille soitetaan, vähemmän kiireellisissä laitetaan sähköpostia.
Mutta aina kaikkiin ei saada yhteyttä. Ja jos on olemassa vakavan tartunnan uhka tai yleisesti hyvin tartuttava tauti, lähettää THL asiasta tiedotteen.
Näin toimittiin esimerkiksi viime kesänä, kun tuhkarokko alkoi tarttua Savonlinnassa. Tartuttajana oli alueella junalla ja laivalla matkustanut henkilö. Tapauksesta tiedottivat myös tuhkarokkopotilasta kuljettaneet liikennöitsijät.
– Ihmiset liikkuvat esimerkiksi laivoilla vapaammin kuin lentokoneessa. Siksi esimerkiksi tuhkarokkoaltistuksen yhteydessä tiedotteessa kuvataan, että laivamatkalla Helsingistä Tallinnaan on ollut todennäköisesti tartuttava henkilö ja riski on pieni, mutta jos ilmenee tiettyjä oireita, mitä kannattaa tehdä, Sane jatkaa.
Rokotevastaisuus kiihdytti tuhkarokkoa
Savonlinnan tapaus oli yksi esimerkki viime vuodelta siitä, kuinka jo vuosikymmenien ajan kitkettynä pidetty tuhkarokko palasi tartuntatautien valikoimaan.
Pahin tilanne ei Euroopan tasolla ollut Suomessa vaan muun muassa Ranskassa, Italiassa, Romaniassa ja Kreikassa.
Näissä maissa on esiintynyt hälyttävän paljon rokotevastaisuutta, ja rokotekattavuus on heikentynyt paikoin alle 95 prosentin. WHO on pitänyt tätä lukemaa rajana sille, voivatko laajat tartuntatautiepidemiat levitä Eurooppaan.
Tuhkarokko on esimerkiksi influenssaan verrattuna erittäin tartuttava tauti. Sairastunut tartuttaa keskimäärin 10–15 rokottamatonta tai rokon jo sairastanutta, kun influenssan kohdalla lukema on noin 1,5.
Pienestäkin riskistä tiedotetaan
Matkustajien jäljittämiseksi tartuntataudeista laaditaan tiedotteita, vaikka riski olisi pieni. THL:n Jussi Sane myöntää, että on käytännössä mahdotonta varmistua täysin, että kaikkiin tartuntatautiin altistuneisiin saisi yhteyden.
– Jos ihmiset eivät ole vastanneet yhteydenottoihimme, emme mitenkään voi tietää, että esimerkiksi kaikki junassa olleet ovat saaneet sen tiedon.
Sane korostaa, ettei ihmisiä tavoitella paniikki edellä. Ohjeet, miten toimia kerrotaan rauhallisesti ja puhutaan yleensä lähinnä mahdollisesta altistumisesta.
Kun altistunutta ei saada kiinni, tauti voi levitä kaikkialle
Onko eteen tullut tapauksia, joissa liikennevälineessä altistunutta henkilöä ei ole tavoitettu ja hän onkin tartuttanut tautia eteenpäin myöhemmin?
Sanen mukaan tällaisia tapauksia ei ainakaan viime vuosina ole havaittu Suomessa, mutta maailmalla toki useita.
Niinhän ympäri maailmaa leviävä tartuntatauti toimii.
Sane muistaa itse tapauksen työvuosiltaan Hollannissa, jossa selvitettiin tuhkarokkoaltistusta Amsterdamin lentokentällä.
– Yhteen tapaukseen liittyviä tartuntoja tuli esiin. Lennolla tuhkarokko oli tarttunut useampaan henkilöön, ja sitä sitten jäljitettiin eri maista. Perusteellisen epidemilogisen selvityksen jälkeen saatiin kokonaiskuva siitä mitä on tapahtunut ja missä.
Sairastunut gambialaisessa bussissa
Jos suomalainen saa tartuntataudin gambialaisessa bussissa, on siitä tiedon ajoissa saaminen hyvin hankalaa.
– Mutta jos vaikka jonkun maan sisäisellä lennolla on ollut tautia tartuttava henkilö ja suomalaisia, meillä on velvollisuus ottaa heihin yhteys, mikäli he ovat palanneet takaisin Suomeen, Sane vastaa.
Suomalainenkin voi asua muualla ja muun maalainen Suomessa. Silloin vastuu altistuneiden tavoittamiseksi jaetaan Euroopan tautikeskuksen kanssa sen perusteella, missä kukin altistunut asuu.
Suomeen lentävistä tieto heti, muilta välikäden kautta
Aivan alusta asti jokaista altistustapausta ei tarvitse aloittaa. THL:llä on tiedot, miten eri kulkuvälineiden toimijoilta matkustajien yhteystietoja tiedustellaan.
Suorat matkustajatiedot THL saa niiltä lentoyhtiöiltä, jotka operoivat Suomessa. Näin toimitaan esimerkiksi Finnairin kanssa.
Mutta maailman kaikkiin lentoyhtiöihin ei tarvita suoraa numeroa.
– Jos vaikka Lufthansan lento on Frankfurtista Kapkaupunkiin ja siellä on ollut Suomeen palanneita suomalaisia, niin olemme saaneet tietoa saksalaisilta kollegoiltamme, jotka ovat saaneet tiedon Lufthansalta, Sane selventää.