Ennen varoiteltiin vain sokerin syönnistä, nyt hampaita vaanivat myös happamat mehut, urheilujuomat ja jatkuva napostelu. Jopa pitkin päivää popsitut hedelmäpalat saattavat olla myrkkyä hampaille. Hampaiden jumppatuokiot puolestaan vaativat sen, että suuhun eksyy haastavampaa pureskeltavaa.
Suun bakteerit osaavat käyttää lähes kaikkia sokereita ravinnokseen. Vain ksylitoli, sorbitoli, aspartaami ja stevia eivät hammaspeikoille kelpaa. Perinteisesti juuri sokereita on pidetty hampaiden pahimpina reikiinnyttäjinä, mutta tosiasiassa myös pH-arvoltaan happamat ruoat ja juomat ovat yhtä pahoja.
– Sokerisen ja happaman yhdistelmä on hampaille huono. Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi terveelliseksi mielletty tuoremehu tarjoaa suun bakteereille muhevan maaperän. Happamuus vaurioittaa kiillettä ja päästää hedelmän oman sokerin porautumaan hampaaseen, sanoo suuhygienisti sekä palvelu- ja hankinta-asiantuntija Sari Maisala Oral Hammaslääkäreistä.
Tuoremehujen lisäksi happaman ja makean yhdistelmiä ja siten hampaille huonoja ovat myös esimerkiksi makeutetut kivennäisvedet sekä energia- ja urheilujuomat. Happamia ovat niin ikään keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut virvoitusjuomat.
Hampaille huonoja ovat esimerkiksi energia- ja urheilujuomat. Niitä ei kannata juoda urheilusuorituksen jälkeen. Vesi on kaikkein paras vaihtoehto.
– Liikuntasuorituksen aikana syljen eritys vähenee ja hampaan pinta kuivuu. Kun siihen kaadetaan hapanta ja makeaa urheilujuomaa, kariesriski kasvaa, Maisala muistuttaa.
Ei pidä unohtaa, että hapatetut maitotuotteet ovat pH-arvoltaan alle 5,5. Jogurtit ja piimät eivät siis ole niin hammasystävällisiä kuin mitä äkkiseltään saattaisi luulla.
Älä napostele pitkin päivää – happohyökkäys kestää puoli tuntia
Nykyisin neuvotaan syömään usein mutta vähän kerrallaan. Se saattaa olla vartalon kannalta ihanteellista, mutta hampaat sietävät vain 4–6 happohyökkäystä päivässä.
Suuhygienisti kehottaakin välttämään jatkuvaa välipalojen pupellusta ja keskittymään muutamaan selkeään ateriaan päivässä.
– Happohyökkäyksen kannalta ei ole väliä, heittääkö suuhunsa yhden omenanpalan vai kokonaisen illallisen, se käynnistyy molemmista. Happohyökkäys kestää puoli tuntia, jos sitä ei keskeytä. Ja tuon puolen tunnin aikana bakteerit pääsevät tekemään pahojaan, Maisala sanoo.
Happohyökkäyksen voi torpata xylitol-purukumilla tai -pastillilla. Myös kalsiumpitoinen ja pH:ltaan neutraali juusto pysäyttää happohyökkäyksen.
Hampaita ei kannata pestä heti ruoan jälkeen. Ei edes omenan.
Muista, että missään tapauksessa hampaita ei pidä harjata heti syönnin jälkeen.
– Happohyökkäyksen aikana hampaan kiille on pehmentynyt. Jos sitä ryhtyy silloin harjalla sohimaan, hampaan pinta kuluu. Seurauksena hampaat saattavat alkaa vihloa ja reikiintyminen lisääntyy. Odota siis aina syönnin jälkeen vähintään puoli tuntia ennen kuin tartut hammasharjaan, Maisala neuvoo.
Sokeripommeina karkit keikkuvat tietysti hampaiden pahislistan yläpäässä. Varsinkin sitkeät ja takertuvat makeiset, kuten lakritsit ja toffeet, tekevät hampaille hallaa. Sillä ei kuitenkaan ole väliä, pitääkö erillisen karkkipäivän vai ei.
– Joka päivä saa hampaiden puolesta syödä karkkia, kunhan karkittelu on ajoitettu oikein. Ei siis niin, että käsi käy pussilla puolen tunnin välein koko päivän, jolloin suussa on jatkuva happohyökkäys, vaan mieluummin kerralla kaikki. Ja herkuttelu kannattaisi tehdä heti aterian päälle, Maisala ohjeistaa.
Hampaille jumppaa
Hiilihydraattipitoinen ravinto sisältää usein paljon sokereita, joten runsasproteiininen ruoka on hampaiden kannalta parempi vaihtoehto. Se on usein myös hiilihydraattipitoista ruokaa kovempaa eli vaatii enemmän pureskelua.
– Perunamuusiin tai pehmeään pastaan ei juurikaan tarvita hampaita. Kiinnityskudokset kuitenkin kaipaavat jumppaa, jotta hampaat eivät löysty. Meitä ei ole tarkoitettu pelkkien mössöjen mussuttajiksi.
Pasta ja perunamuussi eivät anna hampaille aihetta jumppaan.
Sari Maisala kuitenkin muistuttaa, että hampaiden – kuten koko kehon – kannalta monipuolinen ruoka on parasta. Ja kyytipojaksi kannattaa valita puhdas vesi, niin tylsältä kuin se kuulostaakin.
Maustamattomat kivennäisvedet sopivat myös hammasystävälliseen ruokavalioon, hiilihappo ei nimestään huolimatta ole hampaille vaarallista.
Jotkut lääkkeet vaikuttavat syljen eritykseen kuivattaen suuta ja limakalvoja. Sama vaikutus on myös diureeteilla kuten kahvilla ja alkoholilla.
– Sylki huuhtelee suuta ja toimii puskurina bakteereille. Siksi sitä pitää olla. Kahvin tai punaviinin kaveriksi kannattaa siis ehdottomasti napata vettä, Maisala vinkkaa.
Lähde: Oral Hammaslääkärit