Sairaan lapsen hoitoon erikoistuneet hoitopalvelut helpottavat erityisesti yksinhuoltajien arkea. Myös työpaikka hyötyy palvelun tarjoamisesta.
Kun lapsi sairastuu, vanhemmat joutuvat monesti pohtimaan, meneekö lapsen hoito työtehtävien edelle. Sairaan lapsen hoitoa on yritetty helpottaa työantajien maksamilla sairaan lapsen hoitopalveluilla, joita on tällä hetkellä käytössä noin 12 prosentista työpaikoista.
– Mielestäni palvelut ovat hyvä vaihtoehto erityisesti vaativissa asiantuntija- tai johtotehtävissä, joissa sijaisjärjestelyt ovat hankalia tai mahdottomia, kertoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on laskettu, että yritys säästää maksaessaan hoitopalvelun, jos on kyse yrityksen avainhenkilöistä.
Valinnanvapauden tulee silti säilyä
Jos työpaikka tarjoaa hoitajamahdollisuutta, tärkeää on, että vanhemmat voivat silti itse valita, käyttävätkö hoitopalvelua vai eivät.
– Ei pitäisi luoda sellaista kulttuuria, että ”meillä kuuluu käyttää sairaan lapsen hoitoon hoitajaa”, Toppinen-Tanner muistuttaa.
Vanhemmat saavat siis itse valita, käyttävätkö he palvelua vai jäävätkö itse kotiin sairaan lapsen kanssa. Toppinen-Tanner näkee tämän vaihtoehdon perhemyönteisenä käytäntönä.
Perhemyönteinen suhtautuminen työpaikoilla on ensiarvoisen tärkeää sairaan lapsen hoidossa.
Työterveyslaitoksen Työ ja Perhe-elämä -ohjelman aineistossa todetaan, että noin 30 prosenttia suomalaisista työpaikoista koki tarpeellisena lastenhoidon järjestämisen tilapäiseen tarpeeseen työnantajan maksamana tai välittämänä. Sen sijaan säännöllisempään lastenhoitoon ei juuri nähty tarvetta.
– Kannatan sitä, että tämän tyyppisiä palveluita ja muitakin arkea helpottavia palveluita järjestettäisiin tai välitettäisiin työpaikkojen kautta enemmän.
Työpaikoilla tulisi keskustella käytännön järjestelyistä
Palvelusta hyötyvät erityisesti yksinhuoltajat tai perheet, joiden sosiaaliset verkostot eivät ole lähellä. Palvelun tarkoituksena ei kuitenkaan ole kehottaa laittamaan työtä perheen edelle.
– On tärkeää, että tätä tukee inhimillinen työelämäkulttuuri, jossa ei ole tarkoitus, että muu elämä alistetaan työelämän tarpeille, Toppinen-Tanner kertoo.
Hän uskoo, että kehitys on menemässä suuntaan, jossa työn joustavuutta pyritään lisäämään. Esimerkiksi etätyöskentely kotona sairaan lapsen kanssa on mahdollista yhä useammalle.
– Esimiehen myönteinen suhtautuminen ja halu hakea järjestelyillä ratkaisuja tilanteisiin on tärkeää.
Työpaikoilla on hyvä keskustella siitä, miten poissaolojen suhteen toimitaan. Ovatko esimerkiksi sijaisjärjestelyt toimivia ja pystyykö työkuormitusta jakamaan tasaisemmin.