Ajatuksena oli, että elän näiden ihmisten kanssa, jotta saan ne ihoni alle, kirjoitin heidät ihooni. Näin kuvaa intialainen Arundhati Roy uuden romaaninsa Äärimmäisen onnen ministeriön hahmoja. Royn ensimmäisestä ja edellisestä romaanista on kaksi vuosikymmentä.
Uusi romaani syntyi kun oli syntyäkseen, Roy toteaa ja sanoo, hän ettei hän halunnut siitä tuotetta, vaan ihoon kirjautuvaa tarinaa populismin, hindunationalismin ja kastilaitoksen nyky-Intiasta.
Romaani on runsas kerronnaltaan ja henkilöhahmoiltaan. Se liikkuu suurkaupunki Delhin kaduilla ja kodeissa, ja väkivallan riivaaman Kashmirin kauniin vuoristoseudun rinteillä ja järvillä.
– Pitää osata vaihtaa tyylilajia, vaihdetta, tuntea hahmot niin että tietää mitä ne tekisivät eri tilanteissa. Joskus sen voi osoittaa hiljaisuudella, joskus sanoilla, joskus eleillä, mielialoilla tai ajatuksella, hän kuvaa kirjoittamistaan.
Hijrat yhteiskunnan reunoilla
Lyhyesti kuvattuna romaanin päähenkilöitä ovat Delhissä shiiamuslimiyhteisön jättänyt Anjum – hijra, eli miehen ruumiiseen syntynyt nainen.
Hänet kastettiin Aftabiksi, mutta hieman kasvettuaan hän huomasi ja tunsi olevansa muuta kuin poika sukupuoleltaan. Hijra Anjumina hänestä tuli kuuluisa, tiedotusvälineet tekivät hänestä juttuja.
Traagisten ja traumaattisten tapahtumien jälkeen Anjum muuttaa asumaan hautausmaalle, jonne hän perustaa täyshoitolan nimeltään Jannat eli Paratiisi. Jokaisessa huoneessa on hauta.
Anjumin koti on samalla syrjittyjen ja yhteiskunnan ulkopuolisten yhteisö. Anjum halkuaisi myös olla äiti. Onnistuuko hän siinä?
Toinen keskeinen hahmo on Tilo, kristitty nainen Intian eteläosista. Vahva nainen, joka ei halua elää yhteisöjen odotusten mukaisesti.
Rakkaus vie väkivaltaiseen Kashmiriin
Nuoruuden syvin rakkaus vie hänet Kashmiriin, vuosikymmeniä kiisteltyyn vuoristoalueseen Intian ja Pakistanin rajaseudulla. Tilon rakastettu on Intian miehitysarmeijan jahtaama muslimitaistelija. Kashmirissa Tilokin kohtaa brutaalin väkivallan ja tilanteen, mikssä koetellaan ihmisten uskollisuutta yhdelle tai toiselle konfliktin osapuolelle.
Anjumin ja Tilon polut lopulta kohtaavat, toivon merkeissä. On paljon kuolemaa ja menetyksiä, mutta myös välittämistä, solidaarisuutta, ihmisyyttä.
– Kirjoittaessa täytyy katsoa myös väkivaltaa ja rakkautta, syventymättä niihin niissä ei ole mitään. maailma on täynnä molempia.
"Ministeriötä" Roy kuvaa kuin kaupungiksi.
– Sillä on pääkatunsa ja sivukatunsa ja umpikujansa ja luvattomat asuinyhteisönsä, uusia ihmisiä saapuu. Ajatuksena oli kirjoittaa kirja, missä kukaan ei vain kävele toisen ohi, vaan kulkija pysähtyy ja polttaa tupakan, kysyy toiselta mistä he ovat tulleet, mikä on hänen tarinansa. Kaupunki ei ole tuote, jota kulutetaan nopeasti.
Hautausmaat pako- ja asuinpaikkoja
Hautausmaa ei ole kirjallista erikoisuudentavoittelua. Intiassa ne ovat asuinpaikkoja paitsi kuolleille muslimeille ja kristityille, myös monille eläville yhteiskunnan marginaaleissa.
Royn mukaan niihinkin paetaan hindunationalistijengien väkivaltaa (hindut eivät hautaa kuolleita, vaan polttavat ruumiit), jos muuta paikkaa ei ole. Mutta niissä on syntynyt myös arkista toimintaa.
– Ne ovat kuin ghettoja, niissä eletään hautojen keskellä, elämän ja kuoleman raja on hämärtynyt. Äskettäin näin kuvia, joissa oli teekauppa hautausmaalla. Romaanissani Anjumin vierastalo on nimeltään Jannat, urduksi se tarkoittaa Paratiisia.
Paratiisiksi kutsutaan myös luonnonkaunista Kashmiria. Kashmirilaisille se on nyt kuitenkin kaikkea muuta.
– Siellä vallitsee maailman raskain sotilaallinen läsnäolo (Intian ja Pakistanin asevoimien välillä). Alue on peitetty hautausmailla.
Roy on kirjoittanut kashmirilaisten oikeuksien puolesta. Hän ei kuitenkaan pidä itseään aktivistina, vaan sanoo puhuvansa vain omasta puolestaan. Hän halusi luoda myös intialaisista sotilaista ja tiedustelumiehistä moniulotteisia hahmoja.
Miten käy voittajan puolella olevalle?
– Yksi jotain kysyin itseltäni kirjoittaessani oli, että mitä tapahtuu ihmiselle, joka on oletettavasti voittajien puolella. Mitä se tekee meille, mitä kauheudet tekevät meistä yhteiskuntana. Romaanini ei ole julkilausuma. Se voi tehdä olon epämukavaksi, se ei kerro vain pahoista miehittäjistä ja hyveellisistä miehitetyistä.
Muita vahvasti läsnäoleiva yhteiskunnallisia teemoja ovat köyhiä syrjään työntävä kapitalismi, armoton kastilaitos ja poliittinen populismi ja hindujen nationalismi.
Hindupuolue BJP:n pääministeri Narendra Modi on tiukan linjan kansallismielinen. Royn mukaan BJP:n ideologinen taustavaikuttaja on RSS-liike.
– Se perustettiin 1920-luvulla, ja monet sen johtajista ihailivat avoimesti Hitleriä ja sanoivat, että muslimit ovat Intian juutalaisia. Järjestöä johdettiin kuin Mussolinin mustapaitoja. Nyt RSS:llä on satojatuhansia vapaaehtoisia, sillä on omat koulut, historian tulkintansa, kustantamot, naisten osastot.
Tarinan paikkoihin voi harhautua kulkemaan
Suomalaiselle lukijalle Kashmir ja Intian ruuhkaisten suurkaupunkien köyhemmät korttelit voivat olla vieraita teemoja. Millä saat suomalaisen lukijan kerronnan imuun?
– On hauskaa kirjoittaa myös suomalaisille. Romaani kutsuu matkustamaan asiaan, jota ei välttämättä tiedä, eikä tarvitsekaan tietää etukäteen. Tarinan paikkoihin voi kuitenkin harhautua kulkemaan, ja löytää jotain mikä on perusihmisyyden ytimessä. Romaani ei ole kiertomatka, ei sosiologiaa eikä historiaa, vaan tarina, jonka pitäisi näyttää tie läpi (kannesta kanteen).
"Ministeriötä" on käännetty neljällekymmenelle kielelle. Roy näyttää mobiililaitteestaan kuvaa New Yorkin Brooklynistä. Salin permanto ja parvet ovat täynnä. Hänen kirjatilaisuuttaan oli seuraamassa tuhansia ihmisiä.
Debyyttiromaani Joutavuuksien jumala oli arvostelu- ja myyntimenestys, Roy kävi tuolloinkin, vuonna 1997, Helsingissä julkistamassa kirjansa.
Kahdenkymmen välivuoden aikana Keralasta Intian etelästä kotoisin oleva kirjailija kirjoitti muun muassa esseitä politiikasta ja ympäristönsuojelusta, ja sai niskoilleen Intian valtaapitävien vihat.
Uutta romaania ei tule pian
Uutta romaania hän ei voi luvata pian. Hän kertoo, ettei voi noin vain hylätä luomiaan hahmoja, Anjumia, Tiloa, Saddamia, Musaa, monia muita. Roylle kirjoittaminen ei ole liukuhihnatyötä
Syysperjantain aurinko paistaa lämpimästi kustannustalon jugendtyyliseen haastatteluhuoneeseen Uudenmaankadulla. Tilaisuus on päättynyt, Royn teekuppi on tyhjä. Pian hän suuntaa Porvooseen viettämään vapaahetkiä.