Päätöksen mukaan pääjohtaja olisi irtisanottu, jollei tämä olisi eronnut, jolloin erokorvaus olisi joka tapauksessa jouduttu maksamaan.
Metsähallituksen hallitus ei ole toiminut moitittavasti tai lainvastaisesti maksaessaan irtisanoutuneelle pääjohtajalle erorahaa, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen katsoo päätöksessään. Apulaisoikeuskanslerin mukaan asiassa ei ole syytä ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Oikeuskanslerinvirastoon oli valitettu pääjohtaja Pentti Hyttisen viimevuotiseen irtisanoutumiseen liittyvistä korvauksista. Hän sai irtisanoutuessaan kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden erokorvauksen. Palkka ja erokorvaukset olivat yhteensä yli 200 000 euroa.
Hyttisen irtisanoutuminen viime vuonna elokuun lopussa aiheutti paljon kuohuntaa. Hyttinen erosi henkilökohtaisiin syihin vedoten vain hetkeä ennen Metsähallituksen hallituksen kokousta, jossa oli tarkoitus käsitellä Hyttisen johtamistapaa koskevaa selvitystä.
Syyskuun loppupuolella Metsähallituksen hallitus totesi selvitystä käsiteltyään, ettei Hyttinen olisi nauttinut hallituksen luottamusta. Johtamistapaselvitystä varten haastatellut kertoivat muun muassa epäasialliseksi koetuista johtamistilanteista.
"Hyttinen olisi irtisanottu, ellei hän olisi irtisanoutunut itse"
Hyttisen työsopimuksessa työsuhteen purkamiseen sisältyi puolen vuoden palkka, oli sopimuksen purkaja työnantaja tai Hyttinen itse. Sen sijaan erokorvaukseen Hyttisellä olisi ollut oikeus vain, jos työnantaja purkaa työsuhteen.
Puumalainen perusteleekin päätöstään muun muassa sillä, että Hyttiseen kohdistunut epäluottamus olisi johtanut työsuhteen purkamiseen, jolloin hän olisi joka tapauksessa saanut erokorvauksen.
– Ilmoituksen voi tosiasiallisesti katsoa tarkoittavan, että Hyttinen olisi irtisanottu, ellei hän olisi irtisanoutunut itse. Tällöin olisivat tulleet sovellettaviksi toimitusjohtajasopimuksen irtisanomistilannetta koskevat ehdot, jotka olivat rahamääräisesti samat kuin mihin nyt päädyttiin, päätöksessä todetaan.
Myös maa- ja metsätalousministeriö katsoi oikeuskanslerin virastoon toimittamassaan lausunnossa, että Hyttisen irtisanoutumisen jälkeiset korvaukset olivat kokonaisuutena arvioiden Metsähallituksen edun mukaisia. Ministeriön mukaan pitkittyvä valtioneuvostotason irtisanomisprosessi olisi muun muassa voinut aiheuttaa Metsähallitukselle mainehaittaa.