Tiiviistä ja tiukasta uskonyhteisöstä lähtevä ihminen voi joutua elämässä tyhjän päälle, kertoo Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Vakila Huomenta Suomessa.
Lähtijä voi menettää suhteensa perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin. Uskonto on monelle myös iso osa identiteettiä – jopa elämän tarkoitus – ja siitä luopuminen voi olla vaikeaa.
– Voi syrjäytyä, tulla mielenterveysongelmia ja jotkut pahimmassa tapauksessa jotkut päätyneet jopa itsemurhaan, Vakila kertoo irtautumisen haasteista.
Hän kertoo Uskontojen uhrien tuki ry:n saavan yhteydenoton uudelta ihmiseltä noin joka päivä.
Usko on vaikea ottaa vastaan
Uskontoa käsittelevän Vaikka vuoret järkkyisivät -kirjan kirjoittaja Terhi Törmälehto toteaa, että yhteisön menettämisen lisäksi ideologiasta luopuminenkin on järisyttävää.
– Puhutaan paljon siitä, kuinka ihmiset löytävät elämäänsä ison ideologian, mutta myös siitä luopuessakin järkkyy koko maailma, hän toteaa.
Valkilan mukaan monelle voi olla hankalaa, että monet uskonnot esittävät jäsenilleen tiukkoja vaatimuksia esimerkiksi siitä, miten pitäisi elää. Kuitenkin jo vaatimus uskosta sinänsä voi olla vaikea kantaa.
– Pitäisi uskoa näkymättömään olentoon, joka tarkkailee, valvoo ja on itsestään ilmoittanut. Moni on elänyt uskonnollisessa yhteisössä lapsesta lähtien, mutta voi aikuisena lopettaa uskomasta, hän toteaa.
Törmälehto toteaa, että vaatimukset voivat yhteisön lisäksi tulla ihmiseltä itseltäänkin. Hän näkee myös kielteisiä puolia sille, että uskonnot ovat monille tänä päivänä vieraita.
– On vaikeaakin ottaa vastaan se, että ihmiset uskovat. On vaikea ymmärtää ihmistä, joka elää sellaisessa maailmassa, hän pohtii.
Juttua korjattu 2. maaliskuuta 2017 kello 10.49: Yhdistyksen nimi on Uskontojen uhrien tuki ry, ei Uskontojen uhrit ry.