Koronatestistä kieltäytyneen tuomio kumottiin hovioikeudessa – käräjäoikeus oli tehnyt virheen

Mies ylitti Suomen ja Ruotsin välisen rajan Ylitorniossa kesällä 2021. Koska ylityspaikalla ei ollut koronatestausta, paikalla ollut rajavartija komensi miehen menemään koronatestiin 24 tunnin sisällä.

Vaatimus perustui korona-ajan väliaikaiseen tartuntatautilain muutokseen, joka oli tapahtuma-aikaan voimassa.

Mies ei kuitenkaan mennyt testiin, eikä edes vastannut viranomaisten soittoyrityksiin.

Asia eteni myöhemmin käräjille, sillä mies koki toimineensa tilanteessa oikein. Oikeudessa hän vetosi siihen, ettei häntä palvelleella rajavartijalla olisi ollut toimivaltuutta määrätä häntä testattavaksi.

Käräjäoikeus oli eri mieltä. Rajavartijalla oli toimivaltuus ja oikeus ohjata mies koronatestiin. 

Laki myös velvoitti miestä osallistumaan sellaiseen. Miehellä ei käräjäoikeuden mukaan ollut perusteltua syytä jättää menemättä.

Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta terveydensuojelurikkomuksesta. 

Käräjäoikeus kuitenkin katsoi miehen syyllistyneen sen sijasta Covid-19 -testin laiminlyöntiä koskevaan rikkomukseen, josta rangaistuksena oli 15 päiväsakon sakkorangaistus.

Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun, koska tuomiossa oli virhe. 

Juridinen pulma

Hovioikeuden mukaan rajavartijalla oli kyllä toimivaltuus komentaa mies koronatestiin. 

Miestä ei kuitenkaan voitu tuomita covid-19 -testin laiminlyöntiä koskevasta rikkomuksesta, kuten käräjäoikeus teki, sillä syyttäjän esittämässä syytteessä kyseisen rikoksen tunnusmerkit eivät täyttyneet.  

Jotta mies olisi voitu tuomita kyseiseen tartuntatautilain pykälään perustuen, syytteessä olisi täytynyt lukea, että mies tuli ilman tartuntatautilaissa mainittua todistusta aiemmin tehdystä koronatestistä.

Näin ei syytteessä kuitenkaan väitetty, vaikka todellisuudessa niin tapahtui. 

Jo käräjäoikeudessa tuli ilmi, ettei miehellä ollut mukanaan vaadittua todistusta. Syyttäjä ei kuitenkaan täsmentänyt syytteen teonkuvausta missään vaiheessa. 

Kyse on juridisista periaatteista.

Lain mukaan ihmistä ei voida tuomita mistään sellaisesta, mitä syytteessä ei mainita, vaikka oikeus voikin tarvittaessa itse määritellä teolle rikosnimikkeen. Syyttäjän esittämä teonkuvaus siis sitoo oikeutta, rikosnimike ei.

– Tuomioistuimella ei ole oikeutta perustaa ratkaisuaan vastaajan sellaiseen menettelyyn, jota syytteessä ei ole kuvattu, hovioikeus perustelee. 

Hovioikeuden mukaan mies tuli käräjäoikeudessa tuomituksi jostain muusta kuin mistä hänelle oli rangaistusta vaadittu, ja siksi syyte oli hylättävä. 

Syyttäjä ei vaivautunut vastaamaan

Tuomiossaan hovioikeus myös kiinnitti huomiota siihen, että käräjäoikeuden olisi pitänyt kuulla miestä siinä vaiheessa, kun se päätti muuttaa rikosnimikettä kesken prosessin. 

Nyt miehellä ei ollut mahdollisuutta puolustautua uutta rikosnimikettä vastaan kuin vasta hovioikeudessa. 

Hovioikeuden tuomiosta käy ilmi myös se, ettei jutun syyttäjä vaivautunut antamaan hovioikeuden pyytämää vastausta sen jälkeen, kun mies oli valittanut käräjätuomiostaan hovioikeuteen. Syy ei käy tuomiosta ilmi.

Hovioikeus ratkaisi asian eilen. Tuomion myötä miehen aiempi sakkorangaistus on kumottu ja valtio on velvoitettu korvaamaan miehen oikeudenkäyntikulut. 

Juttua päivitetty 15.9.2023: Juttu julkaistu uudelleen täydennetty hovioikeuden tuoreella tuomiolla. Aiemmin käräjäoikeuden langettama tuomio kumottiin, koska käräjäoikeus teki asiaa harkitessaan virheen.