Libanonilaismies nosti Kelan lapsilisiä ja asumistukea vuosien ajan, vaikka asui perheineen ulkomailla. Mies puolustautui oikeudessa sillä, että oli itse oleskellut Suomessa tekoaikaan yhteensä reilut kaksi vuotta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä petoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi mies määrättiin korvaamaan Kelalle aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta reilut 12 000 euroa.
Tuomion mukaan mies nosti Kelalta perusteettomia tukia kaikkiaan yli 48 000 euron edestä. Petos jatkui viiden ja puolen vuoden ajan.
Vuosina 2006–2011 miehelle maksettiin lapsilisää kolmesta lapsesta, vaikka lapset asuivat miehen puolison kanssa Libanonissa. Oikeudessa oli riidatonta, että perhe miestä lukuun ottamatta oli muuttanut sinne viimeistään alkuvuodesta 2006.
Samoihin aikoihin mies sai Kelalta myös asumistukea. Sitäkin maksettiin kaikkiaan yli viiden vuoden ajan, vaikka mies asui suurimman osan ajasta perheensä kanssa ulkomailla. Tuen suuruus oli myös laskettu viiden hengen ruokakunnalle.
Mies ei missään vaiheessa ilmoittanut omaa, puolisonsa tai lasten oleskelua ulkomailla Kelalle, vaan vakuutti antamansa tiedot oikeiksi tukia hakiessaan.
Mies kiisti
Hovioikeudessa mies vaati, että syyte törkeästä petoksesta hylätään. Mies vetosi muun muassa siihen, että oli vuosina 2007–2009 ollut säännöllisesti Suomessa ja oleskellut syytteen tekoaikaan maassa kaikkiaan kahden ja puolen vuoden ajan.
Mies kertoi, että piti Suomea kotipaikkanaan ja että muulla perheellä oli tarkoitus palata Suomeen pysyvästi myöhemmin. Hän väitti, ettei tiennyt Kelan jatkuvien tukien ehdoista.
Hän kertoi myös, ettei ollut ilmoittanut omista lyhyistä matkoistaan ulkomaille, mutta oli käynyt ilmoittamassa Kelan Itäkeskuksen konttorissa, että hänen lapsensa olivat muuttaneet pois Suomesta.
Hovioikeuden mukaan tästä ei ollut mitään näyttöä.
Sen sijaan hovioikeudessa kuultiin todistajana Kelan väärinkäytösasioita hoitavaa henkilöä, jonka mukaan Kelassa oli selvitetty miehen matkustelua Suomen ja ulkomaiden välillä miehen itse toimittamien passikopioiden ja niissä olleiden leimojen perusteella.
Kelan asiantuntijan mukaan miehelle maksettiin todellisuudessa vieläkin enemmän liikamaksuja, kuin alkuperäisiin vaatimuksiin oli kirjattu.
Asia oli kuitenkin päätetty jättää oikaisematta, sillä oikaisu olisi koitunut miehen vahingoksi, ja ero aiempiin päätöksiin suhteutettuna oli euromäärältään pieni.