Hovioikeus taputteli vastikään tapauksen, jossa mies vaati Suomen valtiolta suuria korvauksia. Mies oli joutunut istumaan syyttömänä vankilassa yli puolentoista vuoden ajan. Telkien taakse hänet pantiin juuri, kun hän oli saanut lapsen.
Helsingin hovioikeus päätti heinäkuun lopulla, ettei se myönnä jatkokäsittelylupaa tapauksessa, jossa yli puolitoista vuotta syyttömänä vankilassa istunut mies haki Suomen valtiolta miljoonakorvauksia.
Miehelle oli jo aiemmin myönnetty tavanomaista suuremmat korvaukset vankilassa turhaan vietetystä ajasta, mutta miehen mukaan ne eivät riittäneet korvaamaan vankeusajasta koitunutta suurta kärsimystä.
Putkaan suoraan synnytyssairaalasta
Tapaus juontaa juurensa elokuuhun 2016, jolloin tuore isä oli Helsingin Naistenklinikalla katsomassa vastasyntynyttä lastaan ja silloista vaimoaan.
Onnellinen perhehetki sai painajaismaisen käänteen, kun paikalle ilmestyi poliiseja, jotka pakottivat miehen jättämään alle kolmen vuorokauden ikäisen lapsensa ja vaimonsa. Hänet vietiin putkaan.
Miehelle kerrottiin, että häntä epäiltiin törkeästä huumausainerikoksesta. Viranomaisten mielestä asian tutkinta edellytti, että hänet pidettäisiin lukkojen takia. Mies määrättiin käräjäoikeuden päätöksellä tutkintavankeuteen.
Epäiltyä rikosta selviteltiin, ja poliisitutkinnan valmistuttua juttu siirtyi Espoon käräjäoikeuden käsiin. Siellä miehen katsottiin syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen ja hänet määrättiin 6 vuoden ja 6 kuukauden mittaiseen vankeuteen.
Asia ei jäänyt siihen, sillä mies valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Hän odotteli asian ratkaisua edelleen vankilasta käsin.
Lopulta asia puitiin uusiksi Helsingin hovioikeudessa noin vuosi käräjätuomion jälkeen. Ratkaisu tuli vuoden 2018 alkupuolella. Hovioikeus totesi, ettei mies ollut syyllinen.
Mies vapautettiin vankilasta, missä hän oli ennättänyt istua jo noin 19 kuukauden ajan.
Lue myös: Syyttömänä vangitulle lyhytkasvuiselle miehelle tuntuva korvaus – riutui nestehukassa sellissään, koska ei yltänyt juoma-automaattiin
Lähti hakemaan yli 1 300 000 miljoonaa euroa
Vielä vuoden 2018 aikana mies haki Valtiokonttorilta korvauksia syyttömänä vankilassa vietetystä ajasta. Hän halusi kaikkiaan yli 1 300 000 euroa muun muassa kärsimyksestä ja ansionmenetyksistä.
Valtiokonttori ei tähän myöntynyt, vaan antoi miehelle reilut 125 000 euroa kärsimyksestä, päälle korkoja noin 2500 euron edestä sekä hakemuskuluja vajaat 2000 euroa. Ansionmenetyskorvauksia ei aiottu maksaa euroakaan.
Mies ei tyytynyt tähän, vaan kanteli päätöksestä käräjäoikeuteen. Hän perusteli vaatimuksiaan monilla seikoilla. Yli miljoonan euron kärsimyskorvausta hän puolusti muun muassa sillä, että vankeusaikana häntä oli pidetty eristyksissä lähes viiden kuukauden ajan.
Erillään olo pienestä lapsesta ja vaimosta oli aiheuttanut miehen mukaan mittaamatonta kärsimystä, ja vankeuden johdosta vaimo oli vielä hakenut avioeroa ja pienen lapsen yksinhuoltajuutta.
Ansionmenetyskorvausta mies perusteli sillä, että hän menetti aiemmin sopimansa työpaikan vankeuden takia.
Suurimpien korvaussummien, eli kärsimyskorvauksen ja ansionmenetyskorvauksen lisäksi mies vaati valtiolta pienempiä summia paikkaamaan erilaisia yksittäisiä taloudellisia menetyksiä.
Tällaisia olivat muun muassa sukulaisten ja tuttavien joulujuhlaa varten maksettu hotellivaraus, noin 20 000 euroa kokonaisesta pienestä hotellista Thaimaassa, sekä lisäksi noin 10 000 euroa käyttämättömäksi jääneen liikehuoneiston vuokrasta.
Valtio tyrmäsi toiveet
Käräjäoikeudelle toimittamassaan vastineessa Suomen valtio kiisti miehen vaatimukset edelleen ja vaati miehen kanteen hylkäämistä.
Valtio perusteli kantaansa muun muassa sillä, että miehelle oli jo tässä vaiheessa maksettu yli kaksinkertainen korvaus vankilassa vietetystä ajasta tavanomaiseen korvaukseen verrattuna – olihan mies saanut jo lähes 130 000 euron kärsimyskorvaukset noin puolentoistavuoden istumisesta.
Valtion mukaan enempää ei voitu maksaa, koska kyse oli korvauksen saajien yhdenvertaisesta kohtelusta, vaikka kukin tapaus arvioidaankin erikseen. Se otti myös kantaa miehen perusteluissa esiin nousseisiin perhesyihin.
Valtion mukaan esimerkiksi lapsen syntymällä ei ollut vaikutusta korvausten arviointiin, sillä on yleistä, että ihmisillä on lapsi tai lapsia. Avioerolla ei ollut väliä, koska lain mukaan avioeron aiheuttamaa kärsimystä ei korvata.
Valtio myös huomautti, että tavanomaisessakin kärsimyskorvauksessa on jo otettu huomioon se, että vankeusaika voi vaikuttaa ihmissuhteisiin.
– Kantajan mainitsema ahdistuneisuus ja alavireisyys lienevät melko normaali reaktio kaikkien syyttömästi vapautensa menettäneiden keskuudessa eikä aiheuta korvauksen tasossa normaalista tasosta poikkeamista, valtion vastauksessa linjattiin.
Lisäksi perusteluissa muistettiin mainita, ettei mies edes ollut ensimmäistä kertaa vankilassa. Hänet oli menneisyydessään tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta 13 vuoden vankeusrangaistukseen. Tuon tuomion hän oli jo aiemmin suorittanut istumalla kuusi ja puoli vuotta.
Ansionmenetyksestä korvauksia ei puolestaan haluttu myöntää, sillä Valtiokonttorin mukaan mies oli alkanut vaatia rahaa menettämästään työsuhteesta vasta korvauksia hakiessaan, eikä hän ollut maininnut asiasta aiemmin esimerkiksi oikeudenkäyntien yhteydessä.
Joulujuhlakulut tai liikehuoneiston vuokrakulut jäivät valtion kannan mukaan niin ikään pois pelistä, sillä ne eivät johtuneet vapaudenmenetyksestä.
Lue myös: Mies unohtui puoleksi vuodeksi vankilaan Vantaalla – sai lopulta 17200 euroa korvausta
Ei suurta voittoa käräjiltä
Sitten päästiin varsinaiseen oikeudenkäyntiin.
Mies toimitti oikeudelle kirjallisina todisteina muun muassa työsopimuksen pestistä, jonka hän kertoi menettäneensä Suomen viranomaisten toiminnan takia. Niin ikään mieheltä löytyi vuokrasopimus käyttämättömäksi jääneestä liikekiinteistöstä sekä kuitti joulujuhlaa varatusta hotellista.
Käräjätuomio ei silti ollut miehen kannalta kovin suotuisa.
Käräjäoikeuden mukaan Valtiokonttorin maksamat noin 130 000 euron kärsimyskorvaukset olivat määrältään oikeat, eikä miehelle maksettaisi hänen vaatimaansa yli miljoonan euron hyvitystä vankilassa vietetystä ajasta.
Valtiokonttorin tavoin käräjäoikeus katsoi, että tavanomaista suuremmassa korvaussummassa oli jo otettu huomioon korvausta korottavat seikat, ja ettei miehelle voitaisi muutenkaan maksaa huomattavasti suurempaa korvaussummaa, sillä se asettaisi muut syyttömänä istuneet eriarvoiseen asemaan.
Selitys menetetystä työstä hyväksyttiin, tavallaan
Niin ikään hylättiin miehen vaatimukset liikehuoneiston vuokrasta sekä mönkään menneiden juhlien suunnittelusta aiheutuneista kustannuksista sekä joistain muista pienemmistä summista.
Sen sijaan ansionmenetyksiin liittyen oikeus tuli miestä vastaan, mutta vain hieman.
Todisteiden ja muun selvityksen valossa oli selvää, että mies oli ennen vankeuttaan sopinut espanjalaisen yrityksen kanssa tekevänsä maaleihin liittyvää bisnestä ulkomailta käsin, ja että nämä suunnitelmat olivat kariutuneet rikosepäilyn johdosta.
Miehen työsopimusta tarkasteltuaan ja miehen työnantajaa todistajana kuultuaan oikeus päätyi kuitenkin toteamaan, että jäi hieman epäselväksi, paljonko mies todella menetti ansioita istuessaan vankilassa.
Työsopimuksessa miehen vuosipalkaksi oli kerrottu 80 000 euroa, mutta työnantajan ja miehen itsensäkin mukaan tämä summa ei olisi jäänyt kokonaisuudessaan miehelle itselleen, vaan siitä olisi maksettu muita kuluja, kuten miehen alaisten palkkoja.
Lisäksi oikeus arveli miehen ja työnantajan välistä järjestelyä tutkailtuaan, että varsinaisen kiinteäpalkkaisen työn sijaan kyse oli saattanut olla kyse jonkinlaisesta provisiopalkkaan tai jälleenmyyntiin liittyvästä sopimuksesta.
Oikeus katsoikin, että menetettyjen tulojen tarkka määrä jäi selvittämättä ja määräsi miehelle 10 000 euron hyvityksen.
Mojovat oikeudenkäyntikulut päälle
Voitolle mies ei silti oikeudessa päässyt, vaikka saikin jonkinlaisen hyvityksen menettämistään ansioista.
Koska mies oli esittänyt asiassa useita muitakin vaatimuksia ja hävinnyt kanteensa niiltä osin, käräjäoikeus katsoi, että miehen kanne oli pääosin hylätty. Niinpä oikeudenkäyntikulut jäivät miehen itsensä maksettaviksi. Niitä oli miehen itsensä mukaan kertynyt vajaat 15 000 euroa.
Myös valtion vaatimus oikeudenkäyntikuluista hylättiin, sillä käräjäoikeuden mukaan jutun lopputulos huomioiden oli perusteltua jättää kumpikin osapuoli vastaamaan omista vahingoistaan. Valtion lakimiesten lasku oli kuitenkin maltillisempi, 755 euroa ja sentit päälle.
Mies valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus päätti asiasta viime kuun lopussa.
Aiemmin asiasta uutisoi Iltalehti.