Ruotsalaistutkijat havaitsivat, että iltayhdeksän jälkeen nukkumaan menevät lapset ovat aikaisemmin petiin kömpiviä alttiimpia lihomaan. Tutkijat arvelevat, että nukkumaanmenoajan sijaan syy yhteyteen on epäsäännöllisessä elämäntavassa. Tutkimuksesta uutisoi yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Univaje on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty kohonneeseen lihomisriskiin, mutta Karoliinisen Instituutin tutkimuksen mukaan iltayhdeksän jälkeen nukkumaan menevä lapsi on alttiimpi lihomaan riippumatta unen määrästä.
Sen sijaan, että itse myöhäinen nukkumaanmenoaika lihottaisi pikkulasta, valveillaolo iltayhdeksän jälkeen voi olla yksi merkki lihavuudelle altistavasta elämäntavasta. Epäsäännöllinen elämänrytmi ruokailu- ja nukkumaanmenoaikoineen voi johtaa painon kertymiseen.
Lapsuuden myöhäisten nukkumaanmenoaikojen ja lihavuuden yhteyttä voivat selittää myös muut tekijät, kuten lisääntynyt ruutuaika, riittämätön liikunta ja ylipäätään perheen epäterveelliset elämäntavat. Lisäksi yhteyttä voi selittää fyysinen linkki: tietyt vuorokausirytmiä säätelevät aivoalueet vaikuttavat myös syömis- ja paastokäyttäytymiseen.
Lue myös: Lihavuus ei johdu huonosta itsekurista tai omasta valinnasta – näin psykologit selittävät maailmanlaajuista ylipaino-ongelmaa
Myöhäinen nukkumaanmenoaika näkyi vyötäröllä ja vaa’alla
Tutkimukseen osallistui 107 ruotsalaislasta, joista 64:llä oli ylipainoinen tai lihava vanhempi. Tutkijat tarkkailivat lasten painoa, pituutta ja vyötärönympärystä näiden ollessa 1–6-vuotiaita. Lasten unta mitattiin ranteeseen laitetulla mittarilla viikon verran kerran vuodessa.
Säännöllisesti myöhään eli iltayhdeksän jälkeen nukkumaan menneillä lapsilla oli suurempi vyötärönympärys ja korkeampi painoindeksi tutkimuksen lopussa.
– Myöhäisempi nukkumaanmenoaika on yksi tekijä, joka todella nousi esiin. Se oli yhteydessä kohonneeseen painoon, tutkimusta johtanut lastentautiopin professori Claude Marcus Karoliinisesta Instituutista sanoo CNN:n mukaan.
Tutkimus ilmestyi Pediatrics-tiedejulkaisussa.
Tutkimuksen suurin puute on pieni otanta. Lihavuusepidemian suitsemiseksi uneen kuitenkin kannattaisi kiinnittää huomiota, sillä sen on jo aiemmin todistettu olevan yhteydessä lihavuuteen.
Univajeen tiedetään lihottavan
Univaje vaikuttaa elimistössä ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan ja lisää ruokahalua. Lisääntynyttä ruokahalua ei tyydytetä salaateilla, vaan väsyneenä ihminen sortuu helposti runsaasti sokeria, kovaa rasvaa ja ”höttöhiilareita” sisältäviin ruokiin.
Huonosti nukutun yön jälkeen ihminen ei myöskään jaksa liikkua, mikä sekin vaikeuttaa painonhallintaa.
Aikuisilla riittävän yöunen määrä vaihtelee 6–9 tunnin välillä, mutta kasvavat lapset tarvitsevat unta tätä enemmän. Vastasyntynyt koisii jopa 16 tuntia päivässä. Lapsen kasvaessa unen tarve vähenee, mutta leikki-ikäisenkin päivittäinen unentarve on noin 10–13 tuntia. Pieni koululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa.
Lue myös: Aamusali vai pidemmät yöunet? Lääkäri kertoo, kumpi kannattaa valita terveyden nimissä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: CNN, Sydän.fi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto