120 000 älylaitetta paljastavat, miten uni vaikuttaa painoon – jo vartilla väliä

6:23img
Huono nukkuminen lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, mutta voi kasvattaa myös muistisairauksien todennäköisyyttä. Videolla kerrotaan, miten uni vaikuttaa terveyteen.
Julkaistu 15.09.2020 20:27

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Yhdysvaltalaistutkimus liittää riittämättömän unen jälleen kerran painonnousuun. Tutkimuksen mukaan jo vartin lyhyemmät unet ja muuttuva unirytmi ovat yhteydessä lihavuuteen.

Huonot yöunet on yhdistetty painonnousuun tutkimus toisensa jälkeen. Ongelmana on kuitenkin usein ollut, että tutkimukset perustuvat osallistujien muistikuviin unestaan, huomauttaa CNN

Tuoretta JAMA Internal Medicine -tiedelehdessä ilmestynyttä tutkimustaan varten yhdysvaltalaiset tutkijat hyödynsivät älylaitteiden unisovelluksien ja aktiivisuusrannekkeiden kahden vuoden aikana keräämää tietoa yli 120 000 ihmisestä. Keskimäärin osallistujat nukkuivat 6 tuntia ja 47 minuuttia yössä.

Tulosten perusteella lihavat, eli painoindeksin 30 ylittävät, nukkuivat muita vähemmän ja heidän unitottumuksensa olivat vaihtelevia. Jo vähäinen muutos unen pituudessa oli yhteydessä kohonneeseen painoon. Lihavat osallistujat nukkuivat vain noin 15 minuuttia vähemmän kuin keveämmät verrokkinsa.

Univajeen tiedetään altistavan painonnousulle

Tutkimuksessa on heikot kohtansa. Tuloksissa ei esimerkiksi otettu huomioon päiväunia eikä muita terveydellisiä tiloja. Lisäksi terveyssovelluksia ja -laitteita käyttävät ovat tyypillisesti nuorempia, terveempiä ja korkeammista sosioekonomisista luokista kuin ihmiset, jotka eivät sellaisia käytä. 

Tuloksia ei kuitenkaan voi pitää yllättävinä, sillä univajeen ja painonnousun yhteys on todistettu tutkimuksissa aiemminkin.

Esimerkiksi suomalaisessa väitöstutkimuksessa vuodelta 2015 havaittiin, että liian vähäinen nukkuminen on yhteydessä painonnousuun, ja samalla lihavuus ylläpitää ja lisää unihäiriöitä. Vuonna 2013 ilmestyneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan todettiin, että alle viiden ja puolen tunnin yöunia nukkuvat voivat lihota pelkän vähäisen unen vuoksi jopa 6 kiloa vuodessa

shutterstock_1517221778

Univaje lihottaa tutkitusti. Kuvituskuva.

Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että erityisesti palauttavan syvän unen puute lihottaa. Syvää unta nukutaan yleensä alkuyön tunteina pian nukkumaanmenon jälkeen. Myöhäiseen ajankohtaan venähtänyt nukkumaanmeno voi lisätä riskiä painon kertymiselle. 

Useimmat aikuiset tarvitsisivat 6–9 tunnin yöunet herätäkseen virkeinä ja jaksaakseen pirteänä koko päivän. Kömpiminen sänkyyn keskiyön jälkeen on haitallista erityisesti, jos ihmisen pitää herätä aikaisin aamulla.

Unen määrän lisäksi säännöllisten nukkumaanmenojen tiedetään olevan ihmisen terveyden kannalta tärkeää. Vuonna 2018 ilmestyneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että edes 7–9 tunnin yöunista ei ole välttämättä terveyden kannalta hyötyä, jos nukkumaan menee ja herää epäsäännöllisesti.

Lue myös: Oletko ilta- vai aamuvirkku? Suomalaistutkimus paljastaa eron päivittäisessä liikkumisessa

Univaje lisää nälkää greliinin, leptiinin ja endokannabinoidien vuoksi

Univajeen tiedetään vaikuttavan ihmisen ruokahaluun hormonaalisella tasolla.

Huonojen yöunien jälkeen elimistö alkaa tuottamaan enemmän greliiniä. Greliini on pääasiassa mahalaukun limakalvoilta erittyvä hormoni, joka stimuloi ruokahalua. Samaan aikaan univaje vähentää leptiinin tuotantoa. Leptiini on rasvakudoksen vereen erittämä kylläisyyshormoni, joka säätelee ruokahalua ja elimistön energiankäyttöä.

Toinen biologinen syy unettomuuden ja painonnousun yhteydelle löytyy elimistön endokannabinoidijärjestelmästä, kertoo CNN. Endokannabinoidit ovat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat muun muassa syömiseen, juomiseen sekä unen säätelyyn.

Näiden muutosten vuoksi univaje lisää ihmisen näläntunnetta. Väsyneenä ihmisen ei tee mieli syödä salaattia vaan sokerisia, suolaisia, rasvaisia ja hiilihydraattipitoisia ruokia. Tyypillisesti himo herkutella iskee iltapäivällä tai illalla.

Univaje lisää monien sairauksien riskiä

Lihominen ja lihavuuteen liittyvät terveysriskit eivät ole ainoita univajeen haittapuolia. Huonot yöunet heikentävät päättely- ja oppimiskykyä sekä lisäävät tapaturmariskiä. Univaje kohottaa verenpainetta ja häiritsee elimistön sokeriaineenvaihduntaa, mikä altistaa sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle.

Riittämätön uni on yhdistetty myös muistisairauksiin. Pienen ruotsalaistutkimuksen mukaan jo yksi huonosti nukuttu yö lisää aivoissa Alzheimerin taudille altistavia muutoksia.

Nappaa tästä vinkit parempiin yöuniin.

Lue myös: Aamusali vai pidemmät yöunet? Lääkäri kertoo, kumpi kannattaa valita terveyden nimissä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: CNN, JAMA Network, Sydän.fi

Tuoreimmat aiheesta

Terveys ja hyvinvointi