Suomen on edettävä jalkaväkimiina-asiassa "rauhassa ja maltilla", presidentti Stubb katsoo.
Presidentti Alexander Stubb ei ottanut suoraan kantaa jalkaväkimiinojen puolesta tai niitä vastaan Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Stubbilta kysyttiin Ylellä, kannattaako hän jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksesta irtaantumista.
– Katsoisin sitä toisesta tulokulmasta. Ensimmäinen on turvallisuus ja toinen suorituskyky. Mikä on Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu ja mikä on Suomen suorituskyky tällä hetkellä, Stubb sanoo.
– Meidän suurin uhka on Venäjä, ja siihen uhkaan on vastattava tavalla tai toisella. Maailma on hyvinkin erilainen kuin se aikakausi, jona Ottawan sopimukseen mentiin mukaan, Stubb jatkoi.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012 liityttyään ne kieltävään Ottawan sopimukseen.
Stubbin mukaan on tehtävä selvitys, jossa tutkitaan Puolustusvoimien suorituskykyä. Sen perusteella voidaan arvioida, miten Maavoimia mahdollisesti uudistetaan, Stubb sanoo.
– Rauhassa ja maltilla, Stubb päätti vastauksensa.
Keskustelu jalkaväkimiinoista alkoi, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoi haluavansa niistä keskustelua MTV:n Uutisextrassa.
Lue lisää: Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola haluaa keskustelua jalkaväkimiinoista: "Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen"
Stubb käytti Ukrainaa esimerkkinä
Kansainvälisesti miinakeskustelu virkosi, kun Yhdysvaltojen uutisoitiin antavan Ukrainalle käyttöön jalkaväkimiinoja. Ukraina on allekirjoittanut jalkaväkimiinojen käytön kieltävän sopimuksen, Yhdysvallat ei.
Sota-asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan, että ratkaisu voi olla esimerkiksi Atacms-ohjuslupaa merkittävämpi päätös Ukrainan kannalta.
Ukraina pyrkii tällä hetkellä pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen, joka on edennyt käytännössä koko kuluvan vuoden ajan. Venäjä on kärsinyt raskaita tappioita, mutta varsinkin Donetskin alueella Venäjä on päässyt tasaisesti eteenpäin erityisesti syksyn aikana.
– On esitettävä kysymys, miten Ukraina pysäyttää (Venäjän jalkaväen). Hyvin todennäköisesti osittain miinoilla ja osittain lennokeilla, Stubb sanoo.
– Me menemme näissä kysymyksissä Suomen turvallisuus edellä. Silloin kun turvallisuustilanne muuttuu, me reagoimme, Stubb jatkoi.
Suomen reagoinnista Stubb käyttää esimerkkinä alkuvuotta 2022, jolloin Suomi teki nopeasti päätöksen liittyä puolustusliitto Natoon sen jälkeen kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan.
6:49
Millaisia aseita miinat ovat?
Koska Suomi miinoittaisi itärajan?
Yle kysyi presidentiltä myös, minkälaisessa tilanteessa Suomi miinoittaisi itärajaa. Stubb painotti, että kyse on "hypoteettisesta" tilanteesta.
– Se olisi Puolustusvoimien ja Maavoimien analysoitava. Tavoite on, että meillä olisi tässä tapauksessa jalkaväkimiinat sellaiseen tilanteeseen, jossa niitä tarvittaisiin ja se toimisi pelotteena, Stubb lausui.
– Mielestäni ei tule mennä asioiden edelle. Nyt Maa- ja Puolustusvoimat tekevät analyysinsa, saamme sotilasneuvon ensi vuoden puolella ja sen jälkeen poliittiset päättäjät tekevät johtopäätökset… mikä on Suomen kannalta paras ratkaisu, presidentti jatkoi.
Useat poliitikot ja asiantuntijat ovat ilmaisseet kannattavansa Ottawan sopimuksesta irtautumista ja jalkaväkimiinojen takaisin käyttöön ottamista.
Ylen kyselyssä perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, keskusta ja Liike nyt kertoivat kannattavansa jalkaväkimiinojen takaisin käyttöön ottamista. Tätä vastustivat vihreät ja vasemmisto.
Kokoomus halusi, että "asiaa selvitetään", kun taas sdp "haluaa jatkaa keskustelua". Myöskään rkp ei ottanut tiukasti kantaa jalkaväkimiinojen puolesta tai niitä vastaan.
Useat järjestöt ovat kritisoineet jalkaväkimiinojen käyttöä, sillä niitä jää herkästi maahan myös sotatoimien päätyttyä, mikä on aiheuttanut suurta vahinkoa siviiliväestölle eri puolilla maailmaa.