Miinakysymyksessä järki ja tunteet kamppailevat, sotahistorioitsija sanoo.
Suomen päätös liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen oli "omaan miinaan" astumista, sanoo sotahistorioitsija Lasse Laaksonen MTV:n Huomenta Suomessa.
Päätöstä tehdessä ajateltiin paljon Suomen kansainvälistä mainetta, Laaksonen katsoo.
– Se oli rauhan ajan uskon romantiikkaa. Nytkin vastakkain ovat kansallinen turvallisuus ja mainetekijät.
– Kansallisen turvallisuuden täytyy tulla ensin. Jos pahin toteutuu, ei mainetekijöistä hirveästi ole apua.
Keskustelu jalkaväkimiinoista alkoi, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoi haluavansa niistä keskustelua MTV:n Uutisextrassa.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012 liityttyään ne kieltävään Ottawan sopimukseen. Sopimuksessa ovat mukana muun muassa kaikki EU-maat ja Nato-maat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta.
Laaksonen painottaa Suomen maantieteellistä asemaa, jolla on sotilaallisesti keskeinen merkitys.
Suomella on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa "aggressiiviseksi osoittautuneen suurvallan" eli Venäjän kanssa. Se on tekijä, joka miinapäätöksessäkin täytyy huomioida, Laaksonen katsoo.
Miinakysymys on Laaksonen mukaan hyvin tunnepitoinen.
– Tunne ja järki kamppailevat keskenään.
– Ikävä näin sotahistorioitsijana sanoa, että sota on sotaa ja siellä on tarkoitus tappaa ja saada vihollinen alistumaan omaan tahtoon.
Sotahistorioitsija Lasse Laaksonen: "Minusta kaikella, mikä on tarkoitettu tappamaan, ei juurikaan ole tekemistä etiikan kanssa".
"Mikä on eettinen ase ja ei"
Useat järjestöt ovat kritisoineet jalkaväkimiinojen käyttöä, sillä niitä jää herkästi maahan myös sotatoimien päätyttyä, mikä on aiheuttanut suurta vahinkoa siviiliväestölle eri puolilla maailmaa.
Laaksosen mukaan Suomi käytti toisessa maailmansodassa miinoja vastuullisesti, eikä "kylvänyt" niitä.
Vastuullisella miinojenkäytöllä tarkoitetaan tyypillisesti sitä, että niitä maahan kaivava osapuoli tekee kartat miinoitetuista alueista, jolloin ne voidaan taisteluiden päätyttyä myös kaivaa ylös.
Tämän toteutumisessa on ollut maailmanlaajuisesti valtavia ongelmia ja esimerkiksi Kambodzhassa räjähtämättömät miinat ovat aiheuttaneet kymmeniä tuhansia kuolemia ja haavoittumisia 1970-luvun jälkeen.
Laaksonen pitää keskustelua miinojen eettisyydestä hieman hassuna.
– Voidaan pohtia, mikä on eettinen ase ja ei. Minusta kaikella, mikä on tarkoitettu tappamaan, ei juurikaan ole tekemistä etiikan kanssa.
Lue myös: Presidentti Stubb kertoi kantansa jalkaväkimiinoihin Ylellä: "Venäjän uhkaan on vastattava"
9:46
Katso Lasse Laaksosen haastattelu kokonaisuudessaan – näin Suomi käytti miinoja toisessa maailmansodassa.
Stubb: Rauhassa ja maltilla
Presidentti Alexander Stubbin mukaan on tehtävä selvitys, jossa tutkitaan Puolustusvoimien suorituskykyä. Sen perusteella voidaan arvioida, miten Maavoimia mahdollisesti uudistetaan, Stubb sanoo.
– Rauhassa ja maltilla, Stubb sanoi Ylellä.
Ylen kyselyssä perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, keskusta ja Liike nyt kertoivat kannattavansa jalkaväkimiinojen takaisin käyttöön ottamista. Tätä vastustivat vihreät ja vasemmisto.
Kokoomus halusi, että "asiaa selvitetään", kun taas Sdp "haluaa jatkaa keskustelua". Myöskään Rkp ei ottanut tiukasti kantaa jalkaväkimiinojen puolesta tai niitä vastaan.
Myös kansainvälisesti miinakeskustelu virkosi äskettäin, kun Yhdysvaltojen uutisoitiin antavan Ukrainalle jalkaväkimiinoja. Ukraina on allekirjoittanut jalkaväkimiinojen käytön kieltävän sopimuksen, Yhdysvallat ei.
Sota-asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan, että ratkaisu voi olla esimerkiksi Atacms-ohjuslupaa merkittävämpi päätös Ukrainan kannalta. Venäjä on käyttänyt Ukrainassa jalkaväkimiinoja.
Lue myös: Puolustusvoimien ex-komentaja jalkaväkimiinoista: Eurooppa ymmärtäisi, jos Suomi irtautuisi Ottawan sopimuksesta
10:44
Katso jalkaväkimiinakeskustelun aloittaneen Puolustusvoimien komentajan Jaakko Jaakkolan haastattelu kokonaisuudessaan.