Ydinaseiden sijoittaminen Suomeen olisi Pekka Toverin mukaan "tyhmää".
Euroopan oma ydinasepelote olisi "ehdottomasti hyvä asia", sanoo europarlamentaarikko, Puolustusvoimien pääesikunnan ex-tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.).
– Isolla tasolla Venäjän ydinaseuhkaan täytyy varautua. Eurooppaan olisi hyvä saada itsenäinen ydinasekyky, joka ei ole riippuvainen amerikkalaisista, Toveri toteaa puhelimitse MTV Uutisille.
– En sano, että Yhdysvallat hylkää Euroopan, mutta en kauheasti luottaisi (presidentti Donald) Trumpiin tässä asiassa. Trump ei ymmärrä liittolaisuuksien tärkeyttä USA:lle, hän jatkaa.
Vaikka eurooppalaisista valtioista Ranskalla ja Britannialla on ydinaseita, on koko Euroopan kattava ydinasepelote käytännössä Yhdysvaltojen varassa.
Yhdysvaltalaisia ydinaseita on Euroopassa sijoitettu Italiaan, Belgiaan, Saksaan ja Hollantiin. Myös Turkissa on amerikkalaisia ydinaseita.
Naton vuoden 2022 strategiassa erityisesti Yhdysvaltojen ydinaseiden katsotaan muodostavan "turvallisuuden ylimmän takeen".
Eurooppalainen ydinasepelote on noussut esille sen jälkeen, kun epäilykset Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan puolustukseen ovat kasvaneet.
Yhdysvallat on viime viikkoina vaatinut Eurooppaa ottamaan lisää vastuuta Euroopan puolustamisesta. Tätä painotti muun muassa Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth Brysselissä helmikuussa.
Lue myös: Pekka Toveri tiukkana: Näitä aseita tarvitsemme ja heti
1:09Risto E.J. Penttilä: Trump valmis jakamaan maailman suurvaltojen etupiireihin.
Ranskalta ja Saksalta tukea
Saksan vaalivoittaja ja todennäköinen seuraava liittokansleri Friedrich Merz sanoi helmikuussa, että asiasta on käytävä keskusteluja Britannian ja Ranskan kanssa ydinaseiden jakamisesta tai "vähintään ydinturvallisuudesta".
Vaalivoittonsa jälkeen Merz on useissa yhteyksissä korostanut, että Euroopan täytyy vahvistaa puolustustaan ja Saksan kasvattaa merkittävästi asevoimiensa budjettia.
– Ottaen huomioon vapauteemme ja rauhaamme kohdistuvat uhat mantereellamme, puolustuksemme sääntö on nyt "mitä tahansa tarvitaan", Merz sanoi BBC:n mukaan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan sanoi keskiviikkona haluavansa avata keskustelun maansa ydinasepelotteen laajentamisesta muihin Euroopan maihin.
– Venäjästä on tullut, tällä hetkellä kun puhun teille ja tulevina vuosina, uhka Ranskalle ja Euroopalle. Olisi hulluutta jäädä sivustakatsojaksi tässä vaaran maailmassa, Macron sanoi televisiopuheessaan.
Venäjä ilmoitti välittömästi vastustavansa ajatusta. Maan ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan kyse on "totta kai uhkasta Venäjää kohtaan".
Lue myös: Analyysi: Trumpilta kylmä perustelu aseavun lopulle – "kauhuskenaario" on täällä
Ranskan ja Britannian ydinasevoimat eivät nykyisellään ole yksistään "toimiva ratkaisu", jos Yhdysvallat syystä tai toisesta vetää ydinasepelotteensa pois Euroopasta, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Center for Strategic and International Studies.
Tuli Euroopalle omat ydinaseet tai ei, olisi niiden sijoittaminen Suomeen Pekka Toverin mukaan "tyhmää".
Näkemys on sotilasstrateginen, ei poliittinen, Toveri lisää.
– Ydinaseet on sijoitettu kauas ampuville laveteille, jotta ne voidaan ampua turvallisesti. Ydinaseita ei ole koskaan sijoitettu etulinjaan, Toveri sanoo.
– Lavettien sijoittamisessa Suomeen ei olisi mitään järkeä. Se olisi tyhmää tuoda ne venäläisten lyhyen kantaman aseiden kantaman sisäpuolelle, hän jatkaa.
Lue myös: Trump imaisi Naton suurvaltapeliinsä: "Tämä on maailma, jossa emme haluaisi elää"
Toveria "ärsyttää"
Euroopan puolustuksen kehittämisestä puhuttaessa on Toverin mukaan syytä muistaa, ettei Venäjä ole Euroopalle "eksistentiaalinen uhka" nyt, eikä myöskään viiden vuoden päästä, jos päätetyt toimet myös toteutetaan.
Venäjä ei hyökkää Natoa vastaan, koska se tietäisi, että "tulee pataan", Toveri muotoilee.
Tämä ei Toverin mukaan kuitenkaan tarkoita, etteikö Kreml kiristäisi tai voisi testata Naton artikla 5:n toimivuutta jollain pienellä operaatiolla Itä-Euroopassa.
– Kaiken kaikkiaan minua ärsyttää Venäjällä pelottelu. Venäjä on haaste, Toveri sanoo.
– Sotilaallisesti katsottuna Venäjä ei ole juuri nyt merkittävä uhka Euroopalle. Tärkeintä on, että vastataan Venäjän odotettavissa olevaan uuteen varustautumiseen omilla panostuksilla ettei Venäjä saa yliotetta jatkossakaan.
Lue myös: Kommentti: Zelenskyi suuteli Trumpin sormusta paljastaen samalla kolme kamalaa ongelmaa
2:32Professori Markku Ruotsila: Tämän takia rauhaa vaativa Trump painostaa Ukrainaa, ei Venäjää.
Toveri on myös itse aiemmin pitänyt esillä Venäjän hyökkäyksen uhkaa.
Viime maaliskuussa hän arvioi, että "riski on olemassa", että Venäjä saattaa hyökätä Natoa vastaan 3–5 vuoden päästä.
Toverin mukaan hyökkäyksen riskiä lisääviä tekijöitä olivat tuolloin vielä toteutumaton Donald Trumpin vaalivoitto ja Ukrainan sodan mahdollinen loppuminen.
Heinäkuussa Toveri puolestaan kohautti sanomalla, että Suomi on jo sodassa Venäjän kanssa.
Kyse ei ollut perinteisestä sodankäynnistä, vaan hybridisodankäynnistä. Tästä esimerkkejä olivat Toverin mukaan muun muassa kaapelien katkaisu, kyberhyökkäykset ja asevarastoissa tapahtuneet räjähdykset.
Lue myös: Risto E. J. Penttilä: Yhdysvaltojen muutos on vasta alussa: "On menossa suuri kokeilu"
1:49Huomaako Venäjä tilaisuutensa tulleen? Ehtiikö Eurooppa ajoissa hätiin? Vanhempi tutkija Iro Särkkä arvioi Trumpin päätöstä laittaa aseapu jäähylle.