Mika Aaltolalta karu arvio Putinista: "Yleensä diktaattoreilla on tapana kohdata karmiva kohtalonsa"

Sodankäynnille on olemassa kansainväliset säännöt, joiden pitäisi suojata esimerkiksi siviilejä. Näistä säännöistä huolimatta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli neljä kuukautta ja siviilejä on tapettu ja haavoitettu.

Suomi Areenassa kansainvälisen oikeuden ja politiikan asiantuntijat pohtivat sitä, saadaanko Venäjän presidentti Vladimir Putinia koskaan vastuuseen sotarikoksista.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola totesi, että Putin saattaa kokea vastaavanlaisen kohtalon kuin useat muut diktaattorit ja yksinvaltiaat.

– Jos katsoo Rooman keisarien historiaa, ainoastaan yksi Rooman keisari kuoli luonnollisen kuoleman. Yleensä diktaattoreilla ja yksinvaltiailla on tapana kohdata karmiva kohtalonsa.

– Eli oikeus tulee, mutta se tulee usein tavalla, joka ei ole ehkä kansainvälisesti säädelty, Aaltola totesi ja sai yleisöltä kuuluvat aplodit.

Katso videolta koko keskustelu sotarikoksista ja siitä, saadaanko Putin vastuuseen teoistaan.

Lue tämän päivän Ukrainan sodan tapahtumat täältä: Ukrainalaismedia: Noin 7200 ukrainalaista sotilasta on raportoitu kadonneeksi

"Kansainvälinen poliittinen paine ei ole ollut riittävä"

Ukrainan sodasta koko kevään ja kesän ajan raportoineen Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja Antti Kurosen mukaan aiempiin sotiin ja konflikteihin nähden nyt erilaista ja rohkaisevaakin on ollut se, että sotarikoksista on ryhdytty keskustelemaan heti sodan sytyttyä.

– Kansainvälinen oikeus ja yhteistyö on kaiken perusta. Suurin osa maailman maista yrittää noudattaa näitä periaatteita. Perusperiaate on, että asevoimalla ei siirretä valtioiden rajoja. Mutta sitten on muutamia ryöstövaltioita ja johtajia, jotka eivät noudata näitä periaatteita, Kuronen totesi.

– Putin on askel askeleelta eskaloinut näitä sotia ja salamurhia Euroopassa. Uskon, että Venäjän ja Putinin kohdalla on tapahtunut niin, että kansainvälinen poliittinen paine ei ole ollut riittävän kova ja siksi hän aloitti tämän suurhyökkäyksen, hän jatkoi.

Sotarikosoikeudenkäyntejä ei pelätä

Suomen Lakimiesliiton puheenjohtajan ja prosessioikeuden professori Tuula Linnan mukaan Geneven sopimukset ovat hyviä ja kattavia, mutta ne eivät riitä, koska kaikki valtiot eivät niitä noudata.

– Kyse on siitä, että niitä sopimuksia uskalletaan olla noudattamatta, koska ei pelätä sotarikosoikeudenkäyntejä ja korvausvelvollisuutta, Linna sanoi.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan koko kansainvälistä yhteisöä olisi saatava muutettua niin, että Ukrainan kaltaista hyökkäyssotaa ei enää tapahtuisi.

– Yhden ihmisen tuomitseminen ei millään tavalla korvaa sitä pyrkimystä, että saataisiin muutettua niin Venäjän kansaa kuin koko kansainvälistä yhteisöä sellaiseen suuntaan, että tällainen toiminta ei olisi mahdollista, Koskenniemi sanoi.

Kansalaiset voisivat nousta ratkaisijoiksi

Koskenniemi uskoo, että Venäjääkin voidaan muuttaa, jos saadaan tuotua laajalti kansalaisyhteiskuntaa mukaan prosessiin.

– Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen ohella on erilaisia kansalaisliikkeitä, kuten laajalle levinnyt pyrkimys perustaa Venäjän hyökkäystä käsittelevä erityistuomioistuin.

– Sen tarkoitus on tarjota aikanaan sellainen foorumi, jossa kaikki ne intressit, jotka ovat tulleet loukatuiksi Venäjän hyökkäyksen yhteydessä, voivat tulla ilmaistuiksi.

Antti Kurosen mukaan Venäjän kansalaisilla voisi olla halutessaan ratkaiseva rooli sodan loppumisessa.

– Tärkeintä näissä konflikteissa on, mitä kansalaiset haluavat. Venäjän kansa pystyisi lopettamaan sodan, jos he haluaisivat erilaisen poliittisen järjestelmän.

Katso ylhäällä olevalta videolta koko keskustelu sotarikoksista ja siitä, saadaanko Putin vastuuseen teoistaan.

Lue myös:

    Uusimmat