Viime vuosi oli Lapin kultamailla ennätyksellinen löydettyjen suurten kultahippujen määrällä mitattuna. Alalla uskotaan, että lakimuutoksen myötä suuret löydökset muuttuvat yhä harvinaisemmiksi.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Lapissa alettiin kaivaa kultaa. Lapin Kullankaivajain liitto juhlisti juhlavuotta risteilyllä, johon oli tuotu esille muun muassa Suomen suurin kultahippu.
Tarkalleen ottaen 392,9 grammaa painavan kultahipun löysi vuonna 1935 Evert Kiviniemi, joka nimesi hipun oman etunimensä mukaisesti. Nykyisin hippu kuuluu Antti Aarnio-Wihurin yksityiseen kultakokoelmaan, johon kullankaivajat pääsivät tänään tutustumaan.
Suurin Suomesta löydetty kultahippu "Evert" kuuluu Antti Aarnio-Wihurin yksityiskokoelmaan.
Koneellinen kaivuu ollaan kieltämässä
Kullan maailmanmarkkinahinta on tällä hetkellä 35 euron luokkaa grammalta, mutta suurten hippujen hinta voi olla parhaimmillaan jopa kaksitoistakertainen.
Jatkossa suuria hippuja ei ehkä löydy entiseen tahtiin, kun 2011 voimaan tulleen lain siirtymäaika päättyy vuonna 2020. Käytännössä laki kieltää koneellisen kaivuun parhaimmilla kulta-alueilla Lapin Lemmenjoella.
– Ammattikaivajille varsinkin se tarkoittaa uuden ammatin etsimistä, tai muuttoa Australiaan, Siperiaan tai jonnekin. Käytännössä ei ole sitten enää mahdollisuutta ammattimaisetsi kaivaa kultaa, Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen kertoo; hän on kullankaivaja itsekin.
Rantasen mukaan toiminta jää käytännössä harrastajille ja kun etsintää ei voi enää tehdä koneellisesti, suuria hippuja on yhä hankalampi löytää.
Ammattimainen kullankaivuu voi päättyä kokonaan, Kai Rantanen kertoo.
Suomessa on vajaat 20 päätoimista kullankaivajaa ja noin 150 ihmistä saa osan elannostaan kultaa kaivamalla. Harrastajia on puolitoistatuhatta.
Kultahippuja ja -esineitä Antti Aarnio-Wihurin kokoelmasta esillä vitriinissä.
Kultahipun arvoon vaikuttaa kullan määrän lisäksi sen muoto ja se, mikä sattuu kulloistakin ostajaa miellyttämään.
Kultahippu on arvokkaimmillaan keräilyesineenäKeräilyesineenä kullan hinta saattaa nousta moninkertaiseksi maailmanmarkkinahintaan verrattuna, kertoo kullankaivaja Kari Merenluoto. Keräilyesineitä ovat isot kultahiput, joita löytyi viime kesänä Lapista ennätysmäärä. Merenluodon mukaan parhaimmista hipuista maksetaan jopa kaksitoista kertaa enemmän kuin kullan maailmanmarkkinahinta on. Lapin Kullankaivajain Liitto esitteli kultahippuja tänään Helsingissä. Hiput kuuluvat suurliikemies Antti Aarnio-Wihurin kokoelmaan. (STT) |