Miksi ampiaista ei kannata pelätä ja mikä riepoo mehiläistä? Vinkit ihmisen ja pistävien hyönteisten yhteiseloon

Miksi parvekkeella ja pihalla nyt pörisevät ampiaiset ovat erittäin hyvä ja tervetullut asia ihmiselle, ja miten suojata itsensä pörriäisten pistoilta? Asiantuntija antaa vinkkinsä yhteiseloon pistävien hyönteisten kanssa.

Ärhäkät ja monilukuiset pörriäiset piinaavat ihmisiä ja etenkin ulkona herkkuja nauttivia syksyllä. Moni säikkyy niiden läheisyyttä ja alkaa juoksennella ja huitoa hädissään.

Niin ei kuitenkaan pitäisi tehdä, neuvoo mehiläistarhuri Saara Salmenkallio. Hänellä on mehiläispesiä muun muassa Helsingin keskustassa.

– Esimerkiksi mehiläisiä ei kiinnosta ihminen oikeastaan ollenkaan. Siitä voi olla varma, että ne eivät tule ihmisen luokse pahat mielessä. Ja ne menettävät henkensä, jos ne pistävät. Eivät ne pistä, Salmenkallio vakuuttaa MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

Vain jos ihminen tekee pörriäisten mielestä jotain väärää, ne aktivoituvat. Näin on esimerkiksi silloin, kun ihminen menee mehiläisen hunajavarastoille.

– Silloin me koskemme heidän ruokakomeroonsa ja tavallaan vaarannamme niiden koko yhteiskuntaa.

Mehiläiset häiriintyvät myös voimakkaista hajuvesistä ja vaikkapa alkoholin tuoksusta.

Ampiainen, kimalainen, mehiläinen vai muu pörriäinen?

Mistä sitten erottaa mehiläisen, ampiaisen, kimalaisen ja muut karvaiset pörisijät toisistaan?

Salmenkallion mukaan ampiaisen ja mehiläisen erottaa tähän aikaan vuodesta ainakin siitä, että aktiivisia ovat ampiaiset.

Jos siis esimerkiksi sisälle tai parvekkeelle eksyy ylimääräisiä pörriäisiä tai kahvilan pöytään munkkeja ahnehtivia isoja öttiäisiä, ne ovat luultavasti juuri ampiaisia.

– Ampiainen asuu harmaassa pyöreässä pesässä. Se on lihansyöjä, ja ne ovat tosi, tosi hyödyllisiä. Ne etsivät kaikki kirvat ja toukat. Jos ampiaisia ei olisi, kaikki paikat ja pensaat olisi kaluttu.

Ampiainen on keltamusta, ja kaupungissa sen asumus on rakenteissa. Mehiläinen on pörröisempi – mutta ei kuitenkaan niin pörröinen kuin kimalainen, joka on muita paksumpi ja pyöreämpi.  

– Kimalaiset lentävät aikaisemmasta aamusta myöhempään yöhön ja asuvat maapesissä.

– Mehiläinen on näistä ainoa, joka tuottaa hunajaa. Mehiläiset eivät voi olla missään muualla kuin mehiläispesissä.

Mehiläiset viihtyvät omissa oloissaan

Vaikka Salmenkalliolla on pelkästään kahdessa mehiläispesässä Helsingin keskustassa jopa 100 000 mehiläistä, lähitalojen asukkaat eivät ole hänen mukaansa edes huomanneet niitä.

Se johtuu siitä, että mehiläiset viihtyvät omissa oloissaan.

– Ei ne eivät aiheuta mitään häiriöitä.

Mehiläiset ovat aktiivisia niin pitkään kun lämpötila pysyttelee yli kymmenessä asteessa.

– Kun lämpötila menee sen alle, ne alkavat talvipalloutumaan. Toisin sanoen ne menevät kasaan pysyäkseen lämpimänä. Ne eivät nuku talvella vaan ovat hereillä.

Huomenta Suomen juontajat Lorenz Backman ja kaikkia pörriäisiä pelkäävä Niina Backman vierailivat perjantaina 100 000 mehiläisen tarhalla Helsingissä. Tarha sijaitsee nuoren ja lasten kulttuurikeskuksen pihalla kaupungin keskustassa. Katso visiitin parhaat palat tekstin alussa olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat