Pyhtääläinen Riku Lammenaho löysi kotipihansa kasvihuoneesta jättimäisen ampiaisen, jonka surina kuulosti dronen ääneltä. Facebookissa useat kertoivat tavanneensa samanlaisen öttiäisen tänä keväänä. Kysyimme hyönteistutkijalta, mikä ötökkä on kyseessä.
Riku Lammenaho törmäsi kasvihuoneessaan epätoivottuun, dronelta kuulostavaan vieraaseen ja päätyi ihmettelemään Facebookin Kysy luonnosta -ryhmään, mikä ihmeen "testosteroniamppari" tunkeilija mahtoi olla.
– Otus oli noin 3–4 senttimetriä pitkä ja kuulosti dronelta. Kasvihuoneen ovet menivät kyllä visusti kiinni ennen kuin tiesin, mikä ötökkä on kyseessä, Lammenaho kertoo
– Laitoin kasvihuoneeseen palan kiiviä ja sen kimppuun se kävi heti. Kun ötökkä oli syönyt kiiviä aikansa, siirsin sen kiivipalan mukana grillipihtejä käyttäen ulos. En edes viitsinyt miettiä, millaisen jäljen tuo olisi jättänyt, kun inhoan ampiaisia muutenkin.
Myös muut Kysy luonnosta -ryhmäläiset kertoivat tehneensä tänä keväänä havaintoja samanlaisesta "otuksesta" ja useat pohtivat, johtuivatko yleistyneet havainnot ilmastonmuutoksesta.
Lue myös: Pistikö aggressiivinen ampiainen? Lääkäri: Allergia puhkeaa vasta toisen piston jälkeen – hoida näin
Herhiläinen on Suomen suurin ampiaislaji
Kyseessä todella on ampiaislajiin kuuluva ötökkä nimeltään herhiläinen eli Vespa crabro, kertoo hyönteistutkija Jaakko Mattila Helsingin yliopistosta ja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
– Se on Suomen suurin ampiaislaji, joka oli Etelä-Suomessa suhteellisen yleinen 1930–40-luvuilla, mutta hävisi vuoden 1944 jälkeen sattuneiden kylmien kesien seuraksena.
Riku Lammenaho arvioi kohtaamansa herhiläisen kooksi noin 3–4 senttimetriä.
2000-luvulla herhiläinen luokiteltiin uhanalaiseksi
Herhiläinen alkoi pesiä Suomessa jälleen 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa se luokiteltiin uhanalaiseksi.
– Laji alkoi runsastumaan uudelleen 2010-luvulle tultaessa etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa ja nykyään se on melko tavallinen, eikä enää uhanalainen, kertoo Mattila.
Lue lisäksi: Tässä syyt, miksi havainto jättikokoisista tappajaherhiläisistä on niin huolestuttava – johtava hyönteistutkija luuli lasten leluksi
Herhiläisiin voi törmätä Suomessa Ahvenanmaalta pitkälle Keski-Suomeen saakka.
– Laji vaatii riittävän lämpimiä kesiä, jotta uusien kuningattarien syntyminen on mahdollista. Laji on selvästi hyötynyt ilmaston lämpenemisestä, kuten moni muukin eteläinen hyönteislaji.
– Mikäli havaintoja on tänä vuonna paljon, se tarkoittaa että kuningattaria on syntynyt runsaasti viime vuonna. Lisäksi ne ovat talvehtineet onnistuneesti ja perustavat uusia yhdyskuntia puiden onteloihin tai rakennuksiin.
Hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo, miten hyttysiltä kannattaa suojautua. Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:19
Miksi jotkut houkuttelevat toisia herkemmin hyttysiä iholleen?
Herhiläinen on säyseä laji
Jos herhiläisen kohtaa, kannattaa sen antaa olla rauhassa, sillä isot kuningatteret voivat pistää, jos niitä tai niiden pesän rauhaa häiritään. Pistosta jää ampiaisen pistoa isompi jälki.
– Haluaisin korostaa, että herhiläinen on säyseä laji, eikä sen kohdalla tule revitellä "jättiläistappaja"-jutuilla, mitä valitettavasti välillä näkee, muistuttaa Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön tutkija ja dosentti Kari Kaunisto.